Buori sámiid álbmotbeaivvi! – Bajidehkot Sámi álbmoga jiena
Sámiid álbmotbeaivve ávvudit sámiid kultuvrra ja identitehta. Dađi bahábut Suopma seahtá ain bargat hui olu, vai dat ollašuhtálii eamiálbmotvuoigatvuođaid ja duokŋalii kolonialisttalaš vearredaguidis. Eamiálbmotvuoigatvuođaid ILO 169 -oktasašsoahpamuš lea ain ratifierekeahttá ja sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggus leat leamašan stuorra hástalusat.
Heahpatlaš lea maiddái máŋggaid jagiid válmmaštallon sámediggelága ođastus. Sámediggelága ođastus buoridivččii jienastanvejolašvuođaid válggain, ja nannelii sámiid ráđđádallansajádaga fitnuin, mat gusket sámeguovlluid. Lea ain eahpečielggas, bastágo Sanna Marina ráđđehus ovddidit lága riikkabeivviin.
Politihkalaš ságastallan lága birra duođašta, ahte suopmelaččat atnen ain iežaset vuoigatvuohtan mearridit unnitlogu áššiid. Dán duogážis lea sin hállu doalahit alddesteaset ekonomalaš ja politihkalaš sierravuoigatvuođaid. Min servodagas lea hui čiekŋalis diehtemeahttunvuohta sámiid historjjá ja kultuvrra birra. Dát láhčá saji iešguđegelágan boasttoipmárdusaide. Konflikta sámediggelága birra lea maiddái konflikta muittu ja vássánáiggi birra. Nu guhká go Suopma ii dovddas vearredaguidis vássánáiggis, de nu guhká ii sáhte leat vuoigatvuohta dálááiggis.
“Suopmelaččat galget heaitit hupmamis ja mearrideames sápmelaččaid áššiid. Jietna gullá dušše fal sámeálbmogii. Lea heahpatlaš, ahte guhká vurdojuvvon sámediggelága ođastus báhcá ollašuhtekeahttá ráđđehusbajis nubbái. Jos dál riikkabeivviide ovddiduvvon ođastus báhcá vuot gieđahalakeahttá dahje dáhpe jienasteami, de Suopma ii sáhte moktege hupmat olmmošvuoigatvuođaide vuođđuduvvi politihkas birra”, cealká Gurutnuoraid (Vasemmistonuoret) ságadoalli Pinja Vuorinen.
“Buohkain seahtá leat vejolašvuohta eallit ja bajásšaddat iežas kultuvrras, nu ahte ii jámma bággehala dáistalit iežas vuođđovuoigatvuođaid ovdii. Dál Suopma goittotge aktiivvalaččat gieldá sápmelaččaid vejolašvuođa iešmearrideapmái. Dát goarida sámegielaid ja kultuvrraid ceavzinvejolašvuođaid”, muitala 1. várreságadoalli Jenni Suutari.
Gurutnuorat sávvá buori sámiid álbmotbeaivvi ja gáibida riikkabeivviin doaimmaid: dohkkehehket sámediggelága dál!
Šiõǥǥ säʹmmlai meersažpeeiʹv! – Sääʹmnarood jiõn kuullâmnalla
Säʹmmlaž meersažpeiʹvven prääzkje sääʹmkulttuur da identiteeʹtt. Lääʹddjânnmest lij õinn jiânnai tuejjeemnalla alggmeerai vuõiggâdvuõđi teâuddjummšest da kolonialiism puästtadvuõđi koʹrjjummšest. Alggmeerai vuõiggâdvuõđi ILO 169 – õõlmâs-suåppmõš lij õinn ratifiâsttǩâni da säʹmmlai tuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tåimmʼmõš lij teivvam šuurid vaiggâdvuõđid.
Stramm lij še määŋgaid eeʹjjid valmštõllum sääʹmmteʹǧǧlääʹjj oođummuš. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođummuš pueʹreʹči vaalin jiõnstem vueiʹtlvažvuõđid, da raʹvvjeʹči säʹmmlai saǥstõõllâmsââʹjj sääʹmvuuʹdid kuõskki haʹŋǩǩõõzzin. Veâl ij leäkku seʹlvv, pâstt-a Sana Marin halltõs vuäǯǯad lääʹǩǩeʹtǩǩõõzz čõõđ.
Poliittlaž saǥstõõllmõš lääʹjjest tuõđašt, što lääʹddoummu õʹnne õinn vuõiggâdvuõttân riâššâd uuʹccbi aaʹššid. Tuâǥǥast lij haall ââʹnned ǩidd jiijjâs tällsaallaž da poliittlaž ouddvuõiggâdvuõđin. Õhttsažkååʹddest lij viõǥǥâst čiŋŋâl teâđteʹmesvuõtt säʹmmlai histoorâst da kulttuurâst, kååʹtt rääjj vuâđ määŋgnallšem vââǥǥlaid fiʹttõõzzid. Reeidčõõttmõš sääʹmteʹǧǧlääʹjjest lij še reeidčõõttmõš mooštast da mõõnnâmääiʹjest. Nuʹtt kuuʹǩǩ ǥu Lääʹddjânnam ij toobdâst mõõnni puästtadvuõđid ij vuõiggâdvuõtt vueiʹt leeʹd ni ânnʼjõžvuõđâst.
”Lääʹddoummu âʹlǧǧe jõskkâd mainsteʹmmen da mieʹrreʹmmen säʹmmlai aaʹššin. Jiõn tõʹst kool pâi sääʹmnarooʹde jiõcces. Lij stramm, što kõrrset kaiʹbbjum sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođummuš kuâđđai eʹpet ǩiõttʼtõõllǩâni leʹbe tõn jiõnste kåmmad, ij Lääʹddjânnmest leäkku ni muʹvddem vääʹrr mainsted ooumažvuõiggâdvuõđid vuâđđeei politiikkâst”, ceälkk Čiʒʒbieʹllnuõri saaǥǥjååʹđteei Pinja Vuorinen.
”Pukin âlgg leeʹd vueiʹtlvažvuõtt jieʹlled da šõddâd jiijjâs kulttuurâst nõtta juätkkjeei pääkk reeidčõõttâd vuâđđvuõiggâdvuõđeez peäʹlest. Tän šiâtt Lääʹddjânnam kuuitâǥ aktiivlânji ǩeâldd säʹmmlain vueiʹtlvažvuõđ jiõččmeäʹrtõõllmõʹšše, mii hueʹnad sääʹmǩiõli da kulttuuri seʹlvvnem vueiʹtlvažvuõđid”, ceälkk 1. vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Jenni Suutari.
Čiʒʒbieʹllnuõr tuäivva šiõǥǥ säʹmmlaž meersažpeeiʹv da õõlǥte eeʹttiǩ-kååʹddest tååimaid: sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩ priimmâd ååʹn!
Pyeri sämmilij aalmugpeivi! - Säämi aalmug jienâ kulosân
Sämmilij aalmugpeeivi juhlojeh sämmilâš kulttuur já identiteet. Vaidâlitteht Suomâst lii ain ennuv pargo algâaalmug vuoigâdvuođâi olášutmist já kolonialism puástuvuođâi tivomist. Algâaalmugij vuoigâdvuođâi ILO 169 -almossopâmuš lii ain ratifisisthánnáá já sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio toimâmist láá lamaš stuorrâ vädisvuođah.
Heeppâd lii meiddei maaŋgâi iivij valmâštâllum sämitiggelaavâ uđâsmittem. Sämitiggelaavâ uđâsmittem pyeredičij vaaljâin jienâstem máhđulâšvuođâid, ja nonniiččij sämmilij ráđádâllâmsajaduv sämikuávloid kyeskee haavâin. Lii ain epičielgâs, áppád-uv Sanna Marin haldâttâs uážžuđ lahâiävtuttâs čoođâ.
Poolitlâš savâstâllâm laavâst tuođâšt, ete syemmiliih aneh ain vuoigâdvuotânis meridiđ ucceeblovo aašijn. Tyehin lii haalu tolliđ jieijâs ekonomâlijd já poolitlijd ovdâvuoigâdvuođâid. Mii siärváduvâst lii čieŋâlis tietimettumvuotâ sämmilij historjást já kulttuurist, mii addel šoddâmsaje maaŋgâlágán puástuibárdâssáid. Taistâlem sämitiggelaavâst lii meiddei taistâlem muštoost já moonnâmääigist. Nuuvt kuhháá ko Suomâ ij tuubdâst moonnâm puástuvuođâid, ij onnáá peeivi pyevti leđe vuoigâdvuotâ.
“Syemmiliih kalgeh joskâđ sárnumist já meerridmist sämmilij aašijn. Jienâ tast kulá tuše säämi aalmugân olssis. Lii heeppâd, ete korrâsávt tarbâšum sämitiggelaavâ uđâsmittem páácá olášuthánnáá uđđâsist já uđđâsist. Jis tääl ovdâskoodán ovdánâm uđâsmittem páácá vuod kieđâvušhánnáá tâi tot jienâstuvvoo kommood, Suomâ ij suite ollágin sárnuđ olmoošvuoigâdvuođáid vuáđuduvvee politikist”, pallâguát Čižetnuorâi saavâjođetteijee Pinja Vuorinen.
“Puohâin kalga leđe máhđulâšvuotâ eelliđ já šoddâđ jieijâs kulttuurist páguttáá ubâ paje tuárruđ vuáđuvuoigâdvuođâidis peeleest. Eidu tääl Suomâ kuittâg kiäldá aktiivlávt sämmilijn máhđulâšvuođâ jiešmiäruštâlmân, mii hiäjud sämikielâi já kulttuurij cevzim máhđulâšvuođâid”, pááhud 1. värisaavâjođetteijee Jenni Suutari.
Čižetnuorah tuáivutteh pyere sämmilij aalmugpeeivi já váátá ovdâskoddeest tooimâid: sämitiggelaahâ moolân tääl!
Hyvää saamelaisten kansallispäivää! - Saamen kansan ääni kuuluviin
Saamelaisten kansallispäivänä juhlitaan saamelaista kulttuuria ja identiteettiä. Valitettavasti Suomella on edelleen paljon tekemistä alkuperäiskansan oikeuksien toteuttamisessa ja kolonialismin vääryyksien korjaamisessa. Alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -yleissopimus on edelleen ratifioimatta ja saamelaisten totuus- ja sovintokomission toiminta on kohdannut suuria ongelmia.
Häpeä on myös vuosia valmisteltu saamelaiskäräjälain uudistus. Saamelaiskäräjälain uudistaminen parantaisi vaaleissa äänestämisen mahdollisuuksia, ja vahvistaisi saamelaisten neuvotteluasemaa saamelaisalueita koskevissa hankkeissa. On edelleen epäselvää pystyykö Sanna Marinin hallitus saamaan lakiesityksen läpi.
Poliittinen keskustelu laista todistaa, että suomalaiset pitävät edelleen oikeutenaan päättää vähemmistön asioista. Taustalla on halu pitää kiinni omista taloudellisista ja poliittisista etuoikeuksista. Yhteiskunnassamme vallitsee syvä tietämättömyys saamelaisten historiasta ja kulttuurista, mikä luo maaperän monenlaiselle virheellisille käsityksille. Taistelu saamelaiskäräjälaista on myös taistelu muistista ja menneisyydestä. Niin kauan kuin Suomi ei tunnusta menneitä vääryyksiä ei oikeutta voi olla nykyisyydessä.
“Suomalaisten on lakattava puhumasta ja päättämästä saamelaisten asioista. Ääni siitä kuuluu ainoastaan saamen kansalle itselleen. On häpeällistä, että kipeästi kaivattu saamelaiskäräjälain uudistus jää toteuttamatta kerta toisensa jälkeen. Jos nyt eduskuntaan edennyt uudistus jää jälleen käsittelemättä tai se äänestetään kumoon, ei Suomella ole mitään varaa puhua ihmisoikeuksiin pohjautuvasta politiikasta”, jyrähtää Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen.
“Kaikilla tulee olla mahdollisuus elää ja kasvaa kulttuurissaan ilman jatkuvaa pakkoa kamppailla perusoikeuksiensa puolesta. Tällä hetkellä Suomi kuitenkin aktiivisesti evää saamelaisilta mahdollisuuden itsemäärittelyyn, mikä heikentää saamen kielten ja kulttuurien selviämisen mahdollisuuksia”, toteaa 1. varapuheenjohtaja Jenni Suutari.
Vasemmistonuoret toivottaa hyvää saamelaisten kansallispäivää ja vaatii eduskunnalta toimia: saamelaiskäräjälaki maaliin nyt!