Elämme maailmassa, jossa raha määrittelee meidät kaikki ja elämämme aina jollain tapaa. Elämiseen tarvitaan rahaa, joten teet töitä ja tienaat. Jos et tee töitä, saat rahaa sosiaalietuuksista (mikä taas on hyvin tuomittavaa, koska kulutat näin työtä tekevien veronmaksajien rahoja). Kun teet tarpeeksi töitä, tulet rikkaaksi ja me köyhät ihailemme sinua kateellisena.
Lainsäädännön tulee kunnioittaa nuorten itsemäärämisoikeutta, eli myös oikeutta määritellä oma sukupuoli-identiteettinsä. On hienoa, että 17 vuoden odotuksen jälkeen translain kokonaisuudistus on hallitusohjelmassa. Uudistuksen suuntaviivoista kuitenkin puuttuu nuorten oikeus juridisen sukupuolen korjaamiseen.
Vaikka asumme tiiviimmin kuin koskaan, vaikka meidän on helpompaa pitää toisiimme yhteyttä digitalisaation myötä kuin koskaan, vaikka elintasomme on korkeampi kuin koskaan, olemme silti yksinäisempiä kuin koskaan aikaisemmin. Yli puolet 16–20-vuotiasta nuorista tuntee olonsa ainakin joskus yksinäiseksi. Noin joka neljäs työelämän ulkopuolella oleva työikäinen kokee olevansa yksinäinen melko usein tai jatkuvasti. Noin joka kolmas yli 65-vuotias tuntee itsensä ajoittain yksinäiseksi.
Koska eduskuntavaalit lähestyvät, on syytä vähintään ilmastoteeman nimissä nostaa jälleen ydinkysymys pöydälle. Tätä varten valitsin mielivaltaisesti muutaman ydinvoimakeskustelun yhteydessä usein esiintyvän väitteen ja koetan niitä nyt lyhyesti, kriittisesti ja ennen kaikkea ytimekkäästi arvioida.
Kauan siihen meni, aikansa se otti. Onneksi vihdoin on ymmärretty, mikä on yksityisten sosiaali- ja terveysalalla operoivien yhtiöiden toiminnan keskeisenä ajurina. Vastaus ei ole suinkaan mahdollisimman laadukas hoiva, ei liiemmin inhmillinen hoito. Kaiken taustalla velloo raha. Pääomasijoittajat odottavat sijoitukselleen mahdollisimman suurta tuottoa, rahallista voittoa. Valitettavasti se voitto kaivetaan kahdesta paikasta; veronmaksajien pussista ja hoivaa sekä hoitoa tarvitsevien jokapäiväisestä elämästä.
Munkkiniemen puistotiellä tänään kulkenut saattoi ihmetellä, miksi helsinkiläisen kerrostalon seinustalle on tuotu hautakynttilöitä. Kävin itse ensimmäistä kertaa paikalla katsomassa katuun valettua muistomerkkiä. Kävi ilmi, että kerrostalon edessä sijaitsevat kivilaatat ovat jääneet paksun jään ja lumen alle piiloon - siitä huolimatta paikalla oli kynttilöitä ja kukkia. Tahdoin kukkien laskemisella muistaa tapahtumia, joita emme ole tahtoneet Suomessa muistella, mutta joiden emme saa koskaan antaa unohtua. Tällä paikalla asuivat Georg, Janka ja Franz Olof Kollmann.
Hei, olemme Ifra ja Tyrni Itäkeskuksen peruskoulusta 9. luokalta. Meillä oli kahden viikon TET-harjoittelu Vasemmistonuorten keskustoimistolla ja nyt kerromme meidän kokemuksesta.
I recently finished my master’s thesis on critical media literacy where I explored the necessity of this concept in the present society. Some journalists, media literacy scholars and educators such as Kellner and Share have argued there is a greater need for critical media literacy due to increasing amount and variety of media, technologies and information.
Tiedät varmasti tutun valintatilanteen: raksit kynällä tai valitset hiirellä oikean kategorian: mies tai nainen, tyttö tai poika. Kaikki meistä ovat täyttäneet lomakkeita, kyselyjä ja lappuja, joissa on kysytty sukupuolta. Monille tuo kysymys on vain kysymys muiden joukossa eikä tuota suurempaa päänvaivaa. Yhä useampi kuitenkin on muuta kuin mies tai nainen ja sukupuolta tenttaaviin kyselyihin tarvitaan ja halutaan lisää yksi tai useampi vaihtoehto.
Työelämässä, etenkin nuorten kesäduuneissa, saa kohdata jos jonkinmoisia tarinoita. Tarinoita, jotka ovat tapahtuneet joko itselle tai samalla työpaikalla työskentelevälle työtoverille. Näitä tarinoita tuli ilmi myös Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kampanjassa, jossa kerättiin kokemuksia työelämän epäkohdista 20. elokuuta asti. Yhden tällaisen tarinan kerron omasta elämästäni.