Nuorten pohjoismaiden neuvosto (UNR) kokoontui viikonloppuna Kööpenhaminassa. Edustin kokouksessa Vasemmistonuoria, joka kuuluu neuvostossa sosialistinuorten ryhmään SUN:iin (Socialistisk Ungdom i Norden).
Juhlistamme Helsinki Pride -viikkoa järjestämällä Vasemmistonuorten keskustoimistolla perjantaina keppihevostyöpajan. Kaikille avoimessa työpajassa ei askarrella mitä tahansa keppareita vaan yksisarvisia, tarunhohtoisia ja taianomaisia keppieläimiä.
Keppihevonen kiskaistiin tahtomattaan politiikkaan jälleen viime vuonna, kun pakolaisuuskriisi alkoi koetella eurooppalaisten moraalia ja auttamishalua. Ulkomaalaisvastaisuuden ja avoimen rasismin eteen valjastettiin keppihevosia, jotka eivät ole oikeita vetojuhtia eivätkä siksi liiku itsestään.
Olen toiminut kaksissa vaaleissa pienessä tukiryhmässä vaalipäällikkönä sekä seurannut isojen tukiryhmien toimintaa läheltä eurovaaleissa. Vähemmän tunnettujen ehdokkaiden kanssa toimiminen on saanut pohtimaan vaalikampanjointikulttuurin asettamia haasteita.
Kansan Uutisten alle 30-vuotiaiden lukijoiden määrä on kasvanut.
Kansan Uutiset julkaisi tekemänsä lukijatutkimuksen tulokset. Toukokuussa sähköpostilla tehtyyn tutkimukseen vastasi 806 lehden nykyistä ja entistä tilaajaa sekä vasemmistoliiton jäsentä.
Elinvoimainen Suomi koostuu erilaisista alueista: erikokoisista kaupungeista, taajama-alueista ja maaseudusta sekä tietysti erämaa- ja muista alueista, joilla ei ole kiinteää asutusta. Näillä alueilla on erilaisia tarpeita ja ne hyödyttävät ja hyödyntävät toisiaan eri tavoin. Alueet keräävät tuloja verottamalla niillä asuvia ihmisiä ja yrityksiä, ja koska tämä verokertymä vaihtelee suuresti, tasataan alueiden välisiä eroja valtionapujärjestelmällä. Tällä on tarkoitus taata se, että kaikki suomalaiset saavat samat peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta.
Turun Sanomat uutisoi kuluneen viikon torstaina Sipilän hallituksen uudesta sote-ratkaisuehdotuksesta, jonka mukaan kaikki, myös julkinen terveydenhoito Suomessa tulisi järjestää yhtiöpohjalta. Mikäli ratkaisuehdotus toteutuu, merkitsee se Suomessa merkittävintä muutosta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen sitten vuoden 1972 kansanterveyslain. Samalla se olisi askel kohti koko terveydenhoitojärjestelmän vähittäistä yksityistämistä.
Vasemmistonuoret ja vasemmistolaiset ay-nuoret laativat yhteisessä Tammitapaamisessaan pari kuukautta sitten aloitteita, joiden tarkoituksena on lisätä työntekijöiden valtaa työpaikoillaan.
Suomessa yhteiskuntarauhaa on taattu kolmikantaisella sopimisella. Kansalaiset ovat osallistuneet kilpailukykytalkoisiin jo vuosia. Seuraukseksi näyttää muodostuneen tuloerojen kasvu, rasistinen ja eriarvoistava yhteiskunta. Työväenluokka on asetettu toisiaan vasten kilpailemaan hyvinvoinnin vähistä rippeistä. Kompromissit ja konsensuspolitiikka ovat johtaneet köyhyyden lisääntymiseen ja pahoinvoinnin kasvuun.
Eilen esiteltiin selvitysmies, professori Roope Uusitalon esitys opiskelijoiden toimeentulon uudistamiseksi (lue ‘heikentämiseksi’). Mukana oli kaksi mallia, joista molemmat syövät koulutuksen tasa-arvoisuutta omilla tavoillaan. Ensimmäinen malleista rajaisi opintotuen alempaan korkeakoulututkintoon, kun taas toinen leikkaisi korkeakouluopiskelijoiden velatonta toimeentuloa raa’asti 80 eurolla. Ainoaksi raportin positiiviseksi puoleksi voidaan lukea se, että jo heikommassa asemassa olevat toisen asteen opiskelijat säästyisivät leikkauksilta.
- leikkaa reilusti tasa-arvosta
- viipaloi yhdenvertaisuudesta
- lisää kupillinen tuloeroja
Hallitusohjelmassaan Sipilän hallitus linjasi Suomen olevan pienten tuloerojen ja sukupuolten tasa-arvon maa. Kun lähtökohdaksi otettiin tällainen kuvitelma, ei ole ihme, ettei hallitus pidä tuloerojen kasvattamista ja sukupuolirakenteiden jyrkentämistä ongelmina.