Yhteiskunnan on toimittava kaikille - ei vain muutamalle etuoikeutetulle.

Tämä Vasemmistonuorten vaaliohjelma esittelee toimintatapoja, joilla Suomesta tulee inhimillisempi seuraavan neljän vuoden aikana. Tavoitteenamme on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ilmastonmuutokseen reagoidaan tosissaan, varallisuus jakautuu tasaisesti, jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja ihmisiä tai luontoa ei käytetä voitontavoittelun välineinä.

Yhteiskunnan on toimittava kaikille – ei vain muutamalle etuoikeutetulle. Tänä keväänä on aika korvata keppi porkkanalla ja laittaa loppu leikkauksille!

Voit lukea ohjelman tekstin alta tai tutustua taitettuun vihkoon täällä. Tutustu ehdokkaisiimme täällä.

 

Sisältö

Ilmastonmuutos on täällä – oletko valmis?
Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan vahvoja valtion tason päätöksiä. Keinojen, joilla ilmastonmuutosta hillitään, tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Ympäristön ja ilmaston alistaminen ahneelle voitontavoittelulle ei käy.  Yksi konkreettisista askelista kohti parempaa luonnonvarojen varjelua on uudistaa kaivoslaki.

Ei voittoja terveydenhuollosta!
Jokaisella on oltava vaivaton pääsy terveydenhuollon piiriin ja tarvitsemme kattavia parannuksia mielenterveyspalveluihin. Kenenkään terveyden kustannuksella ei saa tehdä voittoja.

Itsemääräämisoikeus kunniaan!
Itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle ja sen tulee näkyä myös lainsäädännössämme. Muun muassa translaki tarvitsee kokonaisuudistuksen ja raiskauslainsäädännössä raiskauksen määritelmä tulee muuttaa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.

Reilu työelämä ja valta duunareille!
Työelämän tulee olla oikeudenmukaista ja työntekijöiden tulee voida osallistua päätöksentekoon työpaikoillaan. Yksi keino parantaa työllisyyttä ja vastata muuttuvan maailman haasteisiin on lyhentää työpäiviä kuuteen tuntiin.

Koulutus kuntoon!
Koulutusleikkauksista on siirryttävä kokonaisvaltaisiin koulutuspanostuksiin. Yhteiskunta, joka leikkaa omasta osaamisestaan ja sivistyksestään, tekee itselleen karhunpalveluksen. Koulutusjärjestelmämme on oltava aidosti maksuton aina esiopetuksesta korkeakoulututkintoihin saakka ja sen tähtäimenä tulee olla elinikäinen oppiminen.

Perustulo, NYT!
Vastikkeeton, kaikille maksettava ja elämiseen riittävä perustulo turvaa kaikkien Suomessa pysyvästi asuvien toimeentuloa. Perustulon käyttöön ottaminen mahdollistaa kohtuuttomista työehdoista kieltäytymisen ja mielekkään elämän jokaiselle.

 

[Valokuvassa poseeraa ihmisjoukko Ilmastomarssi-mielenosoituksessa. Aurinko paistaa ja tunnelma on iloinen. Kylteissä lukee "STOP CLIMATE CRIME", "#NYTONPAKKO", "METSÄN TUHO = ILMASTON TUHO" ja "KAPITALISMI ALAS!"]

Ilmastonmuutos on täällä – oletko valmis?

Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Sen sijaan rikkain prosentti maailman väestöstä on syyllisiä yli puoleen tuotetuista hiilidioksipäästöistä. Rikkaiden on kannettava vastuunsa ja luovuttava etuoikeutetusta ja vastuuttomasta luonnonvarojen kulutuksestaan.Ympäristön ja ilmaston alistaminen voitontavoittelulle ei käy, vaan voitontavoittelun tulee olla alisteista ympäristön kantokyvyn rajoille.

Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan valtion tason päätöksiä. Taloudellista toimintaa on ohjattava nykyistä voimakkaammin verotuksella ympäristöllisesti kestäväksi. Keskeistä on huolehtia, että ihmisten riittävä hyvinvointi turvataan ilmasto- ja ympäristöhaasteita ratkottaessa. Lisäksi on huomioitava alueelliset eroavaisuudet niin Suomen sisällä kuin globaalistikin.

Energiapolitiikassa tarvitaan nopea käänne kestävään suuntaan. Turpeen ja kivihiilen käyttö energiantuotannossa on kiellettävä ja lopetettava ennen 2030-lukua. Puun polttamisen sijaan tulee hyödyntää sekundaarisia uusiutuvia lähteitä, kuten jätebiokaasua. Ydinvoimaloita pitää ajaa alas sitä mukaa kun niiden tuottama energia voidaan korvata kestävästi tuotetulla uusiutuvalla energialla. 

Joukkoliikenteeseen on panostettava voimakkaasti koko maassa ja liikennettä on siirrettävä kumipyöriltä raiteille. Raideliikenne ei ole voiton tavoittelemista, vaan liikkumista ja kuljettamista varten. Uusien polttomoottoriautojen käyttöönotosta luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ja tilalle rakennetaan koko maan kattava infrastruktuuri sähköautojen sekä kaasukonvertoitavien autojen käytön mahdollistamiseksi.

Seuraavan hallituksen on nostettava kehitysyhteistyövarojen määrä vähintään 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta. Kehitysyhteistyövarat on suunnattava varsinaiseen kehitysyhteistyötoimintaan, minkä lisäksi kehittyville maille on tarjottava erillistä ilmastorahoitusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.

Sähkönjakelun tulee olla Suomessa luonteeltaan julkisomisteista, päätöksentekoa sähkönjakelustamme ei tule antaa jatkossa pörssiyhtiöiden käsiin. Valtion on kompensoitava verotuksen avulla pitkien välimatkojen aiheuttamia sähköverkkojen ylläpitokustannuksia harvaan asutuilla alueilla toimiville verkkoyhtiöille.

Suomalaisesta kansallisomaisuudesta on pidettävä kiinni. Lainsäädäntöä on muokattava siten, että luonnonvaramme ovat valtiollisessa omistuksessa. Luonnonrikkauksiemme ei kuulu olla monikansallisten yhtiöiden voitontavoittelun väline, vaan meidän täytyy pystyä sovittamaan yhteen tavoitteet monimuotoisesta ja puhtaasta luonnosta sekä ihmisten hyvinvoinnista.

Konkreettinen askel kohti nykyistä parempaa luonnonvarojen varjelua on uudistaa kaivoslaki. Valtion pitää voida sulkea ongelmakaivokset, ja kaivosyhtiön on korvattava aiheuttamansa kulut täysimääräisesti. Lisäksi Suomeen olisi hyvä perustaa uusi kansallinen kaivosyhtiö, ja valtiolla tulee myös olla mahdollisuus kansallistaa mikä tahansa Suomessa toimiva ulkomainen kaivos.

 

Ei voittoja terveydenhuollosta!

Jokaisella on oltava pääsy terveyspalvelujen piiriin. Vastustamme nykyhallituksen ajamaa sote- ja maakuntauudistusta, jossa palvelujen integraation sijaan pirstaloidaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjäkenttä ja tehdään kansalaisista pörssiyhtiöiden voitontavoittelun välineitä. Palvelujen yksityistämisen sijaan Suomessa tulee säilyttää julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto jota yksityiset toimijat sekä järjestöt täydentävät alueellisten tarpeiden mukaan. 

Terveyskeskusmaksujen poistaminen on merkittävä tekijä ihmisten välisen eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä. Terveyskeskusmaksut on poistettava. Ehkäisystä on tehtävä maksutonta kaikille alle 25-vuotiaille. Maksuttomana ehkäisynä tulee tarjota monipuolisesti sukupuolitaudeilta ja ei-toivotuilta raskauksilta ehkäiseviä ehkäisykeinoja.

Vaadimme merkittäviä panostuksia mielenterveyteen niin ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen kuin akuutin kriisivaiheenkin palveluiden muodossa. Avun saannin nopeuttamiseksi on koko maassa otettava käyttöön psykoterapiatakuu, joka takaa hoitoonpääsyn kuukauden sisällä tarpeen tunnistamisesta, jonka lisäksi hoitoon pääsyä ei rajoiteta ja karensseista tuen saamiseksi luovutaan. Peruskouluille on osoitettava resursseja psykiatristen sairaanhoitajien saamiseksi osaksi kouluyhteisöä. Hallituksen on laadittava laaja-alainen tutkimustietoon perustuva poikkihallinnollinen ohjelma vastaamaan tämän päivän mielenterveyden haasteisiin kaikissa ikäryhmissä. Kuntoutuspsykoteriapiasta on tehtävä maksutonta nuorille.

Itsemurhien ehkäisyyn sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjuntaan on osoitettava kokeilurahoitusta ja toimivimmat käytännöt monistettava koko maan kattaviksi. Nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on luotava moniammatillisen yhteistyön kautta matalan kynnyksen palveluita, jotka toimivat “yhden luukun” periaatteella. Etsivän nuorisotyön painopistettä on muutettava korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön.

[Valokuva Vaaravyöhyke – Naisten oikeudet vaarassa -mielenilmauksesta. Etualalla henkilö pitää Vasemmistonuorten punaista lippua, taustalla eduskuntatalon portaat. Reunassa on kyltti, jossa lukee "MY BODY MY CHOICE"]

Itsemääräämisoikeus kunniaan!

Suomen nykyinen translaki loukkaa ihmisoikeuksia. Sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää tällä hetkellä ihmiseltä alistumista nöyryyttäviin ja vuosia kestäviin tutkimuksiin, lääketieteellisen sukupuolenkorjausprosessin läpikäymistä sekä lisääntymiskyvyttömyyttä, eikä ole mahdollista ennen täysi-ikäisyyttä.

Translain kokonaisuudistuksen tavoitteena on laki, joka kunnioittaa henkilön itsemääräämisoikeutta. Translain uudistuksen myötä juridisen sukupuolen vahvistaminen perustuu henkilön omaan ilmoitukseen, lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksesta luovutaan, ja laista poistetaan vaatimus täysi-ikäisyydestä. Lisäksi juridiseksi sukupuolivaihtoehdoksi on mahdollistettava myös muu kuin binäärinen vaihtoehto mies tai nainen.

Oikeus raskaudenkeskeytykseen on turvattava jokaiselle raskaana olevalle henkilölle. Aborttilainsäädännön kiristäminen ei vähennä raskaudenkeskeytyksiä, vaan pakottaa ihmiset hengenvaarallisiin laittomiin abortteihin. Lakia raskauden keskeytyksestä tulee muuttaa siten, että abortti voidaan toteuttaa raskaana olevan henkilön tahdosta 18. raskausviikkoon saakka, eikä sitä tarvitse perustella sosiaalisilla tai terveydellisillä syillä.

Oikeus päättää omasta lisääntymisestään on keskeinen osa itsemääräämisoikeutta. Vapaaehtoisen sterilisaation ikäraja on Suomessa korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja, ja huomattavasti yleistä Pohjoismaista tasoa korkeampi. Vapaaehtoisen sterilisaation ikäraja tulee laskea vähintäänkin Pohjoismaiden yleiselle tasolle 25 ikävuoteen. 

Nykyinen raiskauslainsäädäntö perustuu raiskauksessa käytettyyn väkivaltaan tai sen uhkaan. Raiskauksen määritelmä tulee muuttaa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Tämän myötä raiskauslainsäädännön tunnusmerkistötekijäksi nousee seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus fyysisen väkivallan sijaan. Raiskaus on aina lähtökohtaisesti väkivaltainen loukkaus henkilön kehollista itsemääräämisoikeutta kohtaan fyysisen pahoinpitelyn asteeseen katsomatta.

 

Reilu työelämä ja valta duunareille! 

Suomalainen työelämä on uudistettava. Lyhentämällä työpäivä kuuteen tuntiin parannetaan työllisyyttä ja vastataan muuttuvan maailman haasteisiin. Kun työtä jaetaan tasaisemmin erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä parantuvat. Vähemmistöryhmiin kuuluvien tasavertaisia työllistymismahdollisuuksia on edistettävä muun muassa ottamalla käyttöön anonyymi rekrytointi. 

Työllisyydenhoitoa on yksinkertaistettava siten, että kaiken työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Vastuu työllisyydenhoidosta tulee siirtää kunnille, jotta alueelliset eroavaisuudet pystytään huomioimaan nykyistä paremmin, eikä työllisyydenhoito saa olla voittoa tavoittelevaa.

Työpaikoilla työntekijöiden tulee voida osallistua päätöksentekoon ja olla vahvasti edustettuina yritysten hallinnossa. Työntekijöillä tulee olla oikeus yrityksen lopettaessa lunastaa se itselleen valtion tuella. Ammattiliitoille on annettava joukkokanneoikeus ja työtuomioistuimen tuomioista on oltava mahdollisuus valittaa korkeampiin oikeusasteisiin. 
 

[Valokuvassa henkilö huutaa punaiseen megafoniin ruuhkaisella Esplanadilla Helsingissä. Hänen takanaan henkilö pitelee banderollia ja median edustaja puhuu mikrofoni kädessään.]

Koulutus kuntoon! 

Koulutusleikkauksista on siirryttävä kokonaisvaltaisiin koulutuspanostuksiin. Yhteiskunta, joka leikkaa omasta osaamisestaan ja sivistyksestään, tekee itselleen karhunpalveluksen. Koulutusjärjestelmän rahoituksen on oltava riittävällä tasolla, jotta jokaisella on todellinen mahdollisuus kouluttautua haluamallaan tavalla ja edellytykset kehittyä alansa osaajaksi. 

Koulutusjärjestelmämme on oltava aidosti maksuton aina esiopetuksesta korkeakoulututkintoihin saakka. Opiskelutarvikkeista, kuten oppikirjoista, tietokoneista sekä muista tarvittavista työvälineistä ei saa aiheutua kuluja opiskelijalle. Valtion on taattava kunnille riittävät edellytykset perusopetuksen järjestämiseksi, koska nykyisellään kuntien resurssit tähän ovat hyvin vaihtelevat. Maksuttomuutta on laajennettava koskemaan myös varhaiskasvatusta.

Toisen asteen koulutus vaatii panostuksia. Ryhmäkokoja on pienennettävä, sillä liian suuret opetusryhmät ja liian vähäiseksi huvennut lähiopetus eivät anna opiskelijalle todellista mahdollisuutta keskittyä opintoihinsa tehokkaasti. Henkilökohtaisen ohjauksen määrää toisella asteella täytyy lisätä, jotta opintopoluista voidaan aidosti luoda yksilöllisiä.

Korkeakoulujen itsenäisyys tarvitsee kunnianpalautuksen. Korkeakoulujen autonomiaa on vahvistettava lisäämällä opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien valtaa sekä kasvattamalla perusrahoituksen osuutta valtiolta tulevassa rahoituksessa. Korkeakouluissa on vahvistettava opiskelijoiden ja henkilökunnan edustusta hallinnossa. Lisäksi korkeakoulujen merkitys alueelliselle yhdenvertaisuudelle on huomioitava, sillä korkeakouluverkon tiivistäminen heikentäisi korkeakouluttomilla alueilla elävien koulutusmahdollisuuksia. 

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laitettava kuntoon. Ammatillisen koulutuksen tarjoamaa jatko-opintokelpoisuutta on parannettava, jotta jokaisella toisen asteen opinnot suorittaneella on aidosti tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua korkeakouluopintoihin. Kaikkien toisen asteen opiskelijoiden on saatava riittävästi lähiopetusta ja tukea opintojensa suorittamiseen.

Koulutuksessa on otettava tähtäimeksi elinikäinen oppiminen. Jokaisessa ikävaiheessa on mahdollisuus opiskella ja sivistää itseään. Työttömyysturvalla ja aikuiskoulutustuella opiskelua on kehitettävä kokonaisuutena. Työntekijöille on luotava tehokkaita ja maksuttomia väyliä päivittää ammattiosaamistaan. 

Kansainvälisille opiskelijoille on myönnettävä oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja tutkinnon suorittamisen jälkeen. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut on poistettava.

 

Perustulo, NYT!

Vastikkeeton, kaikille maksettava ja elämiseen riittävä perustulo turvaa kaikkien Suomessa pysyvästi asuvien toimeentuloa. Se edistää opiskelemista, yrittämistä ja työn tasaista jakautumista, ja tukee niin ilmastonmuutokseen kuin muuttuvaan työelämään sopeutumista. Perustulon käyttöön ottaminen mahdollistaa kohtuuttomista työehdoista kieltäytymisen ja mielekkään elämän jokaiselle. 

Sen sijaan nykymuotoinen sosiaaliturvajärjestelmä tukiviidakkoineen on täynnä byrokraattisia esteitä, jotka vaikeuttavat toimeentulemista, ja sosiaaliturvan taso on elämiseen riittämätön. Matkalla perustuloon sosiaalietuuksia on yhtenäistettävä, byrokratiaa karsittava ja tasoa nostettava. 

Perustulo kohentaa opiskelijoiden toimeentuloa. Ennen perustuloon siirtymistä opintorahaan on välittömästi saatava 101 euron korotus ja lainapainotteisuudesta luovutaan.

Pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien asemaa on kohennettava nostamalla arvonlisäveron alarajahuojennusta 50 000 euroon. Perustulon käyttöönotto toisi varmuutta niin pätkä- ja silpputöitä tekeville, kuin pienyrittäjille ja itsensätyöllistäjille.

 

 


[Kuvassa Vasemmistonuorten eduskuntavaaliehdokkaista 12 henkilöä.]

Tutustu Vasemmistonuorten eduskuntavaaliehdokkaisiin täällä!