Esitys poliittiseksi ohjelmaksi sivun lopussa.
 

Hallituksen vastaukset liittokokoukselle tehtyihin aloitteisiin

Ohjelmat ja asiakirjat

Aloite 4: Vammaispoliittinen ohjelma - uusi yritys (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Vammaisten poliittiset taistelut ovat saaneet viime aikoina aikaisempaa enemmän näkyvyyttä muun muassa aktivistien tekemän työn, tiedon lisääntymisen, intersektionaalisen feminismin suosion sekä valitettavasti vammaispalveluiden alasajon ja yksityistämisen myötä. Asiasta kiinnostuneiden ja osaavien tovereiden ansiosta aloite vammaispoliittisen ohjelman laatimisesta menikin viime liittokokouksessa läpi, mutta ohjelmaa ei saatu tehtyä.  Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ehdottaa siksi uudestaan vammaispoliittisen ohjelman kirjoittamista erikseen perustettavassa työryhmässä. Työryhmälle annettaisiin vapaat kädet ohjelman muodon ja sisällön suhteen, mutta sen tekemää työtä tuettaisiin aiempaa paremmin.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen. Hallitus kannustaa aloitteen tekijöitä liittymään muodostettavaan työryhmään ja olemaan aktiivisesti yhteydessä hallitukseen tukea tarvitessaan. Työryhmällä on vapaat kädet ohjelman valmistelussa ja hallitus hyväksyy ohjelman oman käsittelynsä jälkeen.

Aloite 13: Päihdepoliittinen asiakirja (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Päihteet on vasemmistolaiselle poliitikalle ajoittain hankala aihe mutta paitsi ehdottoman tärkeä myös hyvin otollinen ideologiselle tutkailulle. Historiallinen raittiusliike oli paitsi moralistisille konservatiiveille, myös työväenliikkeelle tärkeä aate ja päihteiden käyttö onkin aina ollut luokkakysymys. Toisaalta huumeiden vastainen sota on maltillisissakin piireissä vihdoin alettu myöntää hävityksi ja maailmanlaajuisesti kamppaillaan humaanimman huumepolitiikan puolesta.

Vasemmistolaisissa piireissä helposti kannatetaan esim. kannabiksen dekriminalisoimista tai jopa laillistamista,  ja samaan aikaan suhtauduttiin varauksellisesti Sipilän hallituksen alkoholilain löysennyksiin. Jostain entisten ja nykyisten kieltolakien ja lähikaupassa myydyn heroiinin välistä löytyy paljon tilaa vasemmistolaiselle päihdepolitiikalle joka haastaa niin vanhoillisen holhouksen kuin pelkkään yksilönvapauteen pohjautuvan liberalismin.

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää että Vasemmistonuoret  laati päihdepoliittisen asiakirjan joka kokoaa yhteen ja laajentaa järjestön päihdepoliittisa kantoja ja käy aiheesta aktiivista sisäistä ja yhteiskunnallista poliittista keskustelua osana prosessia sekä laaditun asiakirjan pohjalta.

Päätöesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 32: Tarkastellaan poliittisten linjapaperien ajankohtaisuutta (Hämeen Vasemmistonuoret)

Vasemmistonuorilla on aikaisempien liittokokousten hyväksymiä poliittisia linjapapereita, joista monet ovat kuitenkin vanhentuneita. Vanhojen linjapaperien ajankohtaisuutta on syytä tarkastella ja siirtää sivuun asiakirjat, joiden sisältö ei ole enää ajanmukaista.

Näitä papereita ovat Feministinen manifesti, Maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikka, Sosiaali- ja terveyspolitiikka, Tekijänoikeus- ja tietoyhteiskuntateesit, Veropolitiikka, Ympäristöpolitiikka.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen. Kaikki nykyiset asiakirjat (feministinen manifesti, maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikka-, sosiaali- ja terveyspolitiikka-, veropolitiikka- ja ympäristöpolitiikka-asiakirjat sekä tekijänoikeus- ja tietoyhteiskuntateesit) arkistoidaan. Mikäli liittokokous haluaa jonkun asiakirjan uudistettavan, on siitä jätettävä erikseen liittokokousaloite.

Kulttuurikilpailut

Aloite 1: Aloite kulttuurikilpailusta: Työväenlaulukilpailu (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Vasemmistonuoret järjestää liittokokouskaudella 2020-2021 kulttuurikilpailun, jossa kilpaillaan uusien työväenlaulujen luomisessa. Kilpailun tavoitteena on löytää uusia työväenlauluja eri tyylilajeissa.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 5: Vasemmistonuorten järjestettävä poliittisen pornon kilpailu (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että liittokokouskaudella 2020-2021 järjestetään kulttuurikilpailu poliittisesta pornosta. Kilpailutyöt voivat edustaa eri taiteenlajeja kuten esimerkiksi novelli, liikkuva kuva, valokuva, sarjakuva, laulu yms. Kaikkien teosten on kuitenkin oltava niin tuotanto-olosuhteiltaan kuin välittämiltään asenteilta eettisiä, feministisiä ja Vasemmistonuoret ry:n arvojen mukaisia.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen, mutta kehottaa piiriä järjestämään kilpailun omassa piirissään.

Järjestölliset

Aloite 2: Panostetaan monikielisyyteen (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Tällä hetkellä Vasemmistonuorten kotisivuilta löytyy suomen lisäksi kattavasti tietoa ruotsiksi, englanniksi ja selkokielellä. Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuorten kotisivuille lisätään järjestön esittely useammalla kielellä. Niitä voivat olla esimerkiksi pohjois-, inarin- ja koltansaame, karjalan kieli, romanikieli, suomen ja suomenruotsin viittomakielet, venäjä, viro, somalia ja arabia.  Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ehdottaa lisäksi, että monikielisyyttä toteutetaan myös muilla tavoin. Keinoja tähän ovat esimerkiksi keskusjärjestön satunnaiset englannin- tai ruotsinkieliset hallituksen kannanotot ja sosiaalisen median julkaisut. Lisäksi toteutetaan säännöllisesti tapahtumia myös englanniksi ja ruotsiksi. 

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen, mutta kannustaa mahdollisimman monikieliseen viestintää käytettävissä olevien resurssien rajoissa.

Aloite 3: Palkkaohjelma (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret valmistelee ja aloittaa keskusjärjestön, piirit ja osastot kattavan palkkaohjelman, jossa on tavoitteena tasata palkkaeroja keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen työntekijöiden välillä. Palkkaohjelman tavoitteiden toteutumista ei kuitenkaan edellytetä liittokokouskauden 2020-2021 aikana.  Ohjelman toteuttaminen aloitetaan korjaamalla ensin pienipalkkaisimpien työntekijöiden ansiotasoa suuntaan, jossa se tarjoaa edes kohtuullisen elintason yhdistettynä muihin mahdollisiin tulonlähteisiin. Vasemmistonuorten pysyessä samapalkkaisuuden periaatteessa, samapalkkaisuus tullaan ulottamaan myös piireihin. Mikäli periaatteesta luovutaan, tehtäväkohtaisen palkkatason määrittely toteutetaan vaativuusarvioinnilla, joka ulotetaan yhtäläisesti myös piirien ja osastojen työntekijöihin.  Palkkaohjelman edistämiseen voidaan käyttää monipuolisesti erilaisia keinoja, kuten auttamalla piirejä ulkopuolisen rahan hakemisessa, huomioimalla ohjelma keskinäisten avustusten kriteereissä sekä tarkasteltaessa liittokokonaisuuden sisäistä rahanjakoa.  

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen. Hallitus ei näe tarvetta koko järjestöä kattavalle palkkaohjelmalle, mutta piirien palkkaustilannetta pitäisi selvittää tarvittaessa.

Aloite 9: Poliittinen ohjelma käännetään ruotsiksi ja englanniksi (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Vasemmistonuoret on viime aikoina panostanut monikielisyyteen, jonka loogisena jatkona uusi poliittinen ohjelma olisi hyvä taas kääntää ainakin ruotsiksi ja englanniksi. Nykyinen, aikavälin 2015-2019 poliittinen ohjelma on käännetty englanniksi, ja sitä edeltävä 2011-2015 oli englannin lisäksi käännetty myös ruotsiksi.

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että liittokokouksen hyväksymä uusi poliittinen ohjelma  käännetään ruotsiksi ja englanniksi ja näitä painatetaan sopiva määrä suomenkielisen lisäksi.

Päätöesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 15: Hallituksen johtamisen ja työnjaon uudelleenmiettiminen (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Vasemmistonuoret kehittää toimintaansa nykyaikaisen vapaaehtoisjohtamisen suuntaan. Päätöksentekoa suunniteltaessa keskitytään vallan jakamiseen ja voimautetaan myös yksittäisiä hallituksen jäseniä tekemään toimintaa itsenäisesti. Selvitetään parijohtajuutta ja muita vaihtoehtoja perinteiselle hierarkiselle johtamiselle.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 18: Selvitetään, voiko Vasemmistonuoret liittyä valtakunnalliseksi jäsenjärjestöksi Vasemmistoliittoon (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Liittokokous velvoittaa järjestön vaikutusmahdollisuuksien ja aseman vahvistamiseksi Vasemmistonuorten hallituksen selvittämään tai perustamaan työryhmän selvittämään tulevalla liittokokouskaudella, onko Vasemmistonuorten mahdollista liittyä Vasemmistoliiton valtakunnalliseksi jäsenjärjestöksi. Selvitetään myös ovatko liittymiseen liittyvät ehdot sellaiset, joihin vasemmistonuoret voivat suostua. Jäsenjärjestönä Vasemmistonuorilla olisi kokoonsa nähden suhteellinen edustus puoluekokouksessa.

Selvitys itsessään ei velvoita mitään toimia puolueeseen liittymisen suhteen. Selvityksen pohjalta voidaan järjestää esimerkiksi jäsenäänestys aiheesta.

Vasemmistonuoret tekevät Vasemmistoliiton nuorisotyötä, mutta järjestöllä ei ole mitään muodollista vaikutusvaltaa puolueessa. Vasemmistonuoret kuitenkin nähdään ulkopuolelta nimenomaan puolueen nuorisojärjestönä, oli se itsenäinen tai ei. Siinä mielessä se on kuitenkin riippuvainen puolueen tekemästä politiikasta ja mielletään sen kanssa yhteen, vaikka ei pääse vaikuttamaan siihen.

Vasemmistonuorten suhde puolueeseen on määritelty viimeksi 90-luvulla. Uudemmilla sukupolvilla tulee olla mahdollisuus päivittää asemansa puolueeseen nähden vastaamaan tämänhetkistä todellisuutta.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen. Selvityksessä kartoitetaan puolueeseen liittymisen taloudellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja riskejä, tarpeellisia sääntömuutoksia Vasemmistonuorten ja puolueen sääntöihin, sekä puolueen johdon näkemyksiä asiasta.

Aloite 21: Lisää varoja audiovisuaaliseen viestintään (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Vasemmistonuorten tulisi panostaa huomattavasti enemmän sosiaalisissa medioissa levitettävään audiovisuaaliseen sisältöön tarkoituksena antaa nykyajan nuorisolle lähestyttävämpi tapa oppia ja ymmärtää vasemmiston perusperiaatteita. Sisältö voi vaihdella kantaaottavista videoesseistä kouluttaviin videoihin tai vaikka nauhoitettuihin vasemmistonuorten väittelyihin. Hallitus voi perustaa työryhmän kustannusten arviointiin.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen, mutta ei kannata työryhmän perustamista.

Aloite 31: KV-matkailussa selvitetään mahdollisuudet maata pitkin matkustamiseen. Maata pitkin matkustamista suositaan kun se on budjetin ja aikataulun suhteen tarkoituksenmukaista (Hämeen Vasemmistonuoret)

Vasemmistonuorten tulee kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon ympäristövaikutukset. Lentäminen tuottaa merkittäviä päästöjä ja lentomatkustamisen suosio perustuu muun muassa lentopolttoaineen verottomuuteen ja tätä myöten vaihtoehtoisten matkustustapojen korkeampaan hintaan.

Maata pitkin matkustamisen suosiminen silloin kun se on tarkoituksenmukaista olisi ympäristöystävällisempää ja lisäisi tietoutta vaihtoehtoisista matkustuskeinoista. Vaikka aiemmin juna- ja linja-autoyhteyksiä on Euroopassa ajettu alas, on lentomatkustamiseen kohdistuva kritiikki johtanut niiden uuteen kehittämiseen. Kun jotain vaaditaan poliittisesti, tulisi sen näkyä myös järjestön toiminnassa.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 33: Vasemmistonuoret perustaa oman järjestöllisen tietopankin (Hämeen Vasemmistonuoret)

Järjestöllisen muistin ja toimintaideoiden vaalimiseksi Vasemmistonuorten tulee perustaa tietopankki, joka sisältää materiaaleja toiminnan järjestämiseksi. Nämä materiaalit voivat olla tapahtumakonsepteja tai muita toiminnan organisoinnissa avustavia resursseja. Piirejä, osastoja, jaostoja, työryhmiä ja yksittäisiä aktiiveja kannustetaan osallistumaan tietopankin kartuttamiseen. Tietopankin luomisessa voi ottaa esimerkkiä Pinskujen Pinskupakista.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen. 

Aloite 35: Jäsenhankinnan kehittäminen mentoriohjelmalla vähemmistönuorille (Hämeen Vasemmistonuoret)

Vasemmistonuoret ry järjestää kampanjan tai toteuttaa muulla soveltuvalla tavalla kohdennettua jäsenhankintaa etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluville nuorille Suomessa. Vasemmistonuorten on tarkoitus olla kaikentaustaisten nuorten järjestö, mutta tällä hetkellä jäsenpohja ei ole kulttuurisesti kovin moninainen. On tärkeää, että toimintamme on saavutettavaa kaikille nuorille ja erityisesti nuorille, jotka ovat monella tavalla yhteiskunnan alistamia tai marginaalissa. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on myös tutkitusti monia hiljaisia kynnyksiä yhteiskunnalliseen toimintaan mukaan lähtemiseen.

Tämänkaltainen toimenpide tai kampanja olisi konkreettista antirasistista työtä. Toiminta voidaan toteuttaa esimerkiksi puolen vuoden mittaisella mentoriohjelmalla, jossa eri paikkakuntien piireille perustetaan eräänlainen ‘demokratiakoulu’ yhteistyössä vähemmistönuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa. Tämä yhteiskunnallinen kurssi tapaisi säännöllisesti Vanu-mentorien kanssa ja osallistuisi piirin muuhun toimintaan. Ohjelman lopuksi nuoret saavat antaa kehitysehdotuksia ja toiveita piirinsä toiminnan suhteen. Mentoriohjelma voidaan esimerkiksi tilata antirasismiin paneutuneelta asiantuntijayhdistykseltä (kuten Fem-r tai Antirasistinen Foorumi ry yms). Tällöin vaikka toiminta ja mentorikurssit ovat paikallisia, olisi koordinointi ja resurssit valtakunnallisesti jaettuja.

Toivottavaa olisi, että tämä mekanismi jää mentoriohjelmaksi, jota myös tulevaisuudessa käytetään vastaavaan jäsenhankinnan tarkoituksiin.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 46: Strategia päivitetään (Vasemmistonuorten hallitus)

Järjestön nykyinen strategia on hyväksytty vuonna 2015. Vasemmistonuorten hallitus esittää, että strategia päivitetään tulevalla liittokokouskaudella.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

 

Kampanjat

Aloite 7: Vasemmistonuorille järjestettävä valtakunnallinen vammaispoliittinen kampanja (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Järjestetään kampanja vammaisten ja neuroepätyypillisten kohtaamaa syrjintää vastaan. Kampanjassa nostettaisiin julkiseen keskusteluun vammaisten ja neuroepätyypillisten elämiin liittyviä rakenteellisia ja muita ongelmia ja tuotaisiin niihin tiukka feministinen näkökulma.

Kampanjalla olisi tavoiteena myös niin vasemmistonuorten sisäisen kuin yleisenkin ilmapiirin muokkaaminen paremmaksi vammaisille ja neuroepätyypillisille.  Kampanjan toteutuksessa lähennettäisiin vasemmistonuorten ja vammaisjärjestöjen yhteistyötä. Vammaiset ovat usein osa työväenluokkaa ja heihin kohdistuu paljon sortoa.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen, vaan kannustaa järjestämään toimintaa vammaispoliittisen ohjelman julkistamisen yhteydessä. Hallitus muistuttaa, että ohjelmaa työstävä työryhmä voi tarjoutua esimerkiksi kirjoittamaan kannanottoja tai järjestämään toimintaa aiheen tiimoilta.

Aloite 36: Vasemmistonuoret järjestää työelämäpoliittisen kampanjan liittokokouskauden aikana (Hämeen Vasemmistonuoret)

Vasemmistonuoret järjestää työelämäpoliittisen kampanjan liittokokouskauden aikana. Kampanjassa korostetaan erityisesti epätyypillisiä työsuhteita huomioiden muun muassa itsensätyöllistäjien, pätkätyöntekijöiden, palkattomissa työsuhteissa olevien ja alustatalouden piirissä työskentelevien moninaiset tilanteet.

Työelämän epävarmuus vaikuttaa erityisesti nuorten tulevaisuuskuvaan ja toimeentuloon. Vasemmistonuoret on ansiokkaasti pitänyt julkisuudessa esillä epävarmoissa työsuhteissa toimivien asemaa ja nyt näitä vaatimuksia on syytä kiristää. Kansanrintamahallitus parantanee tilannetta jonkin verran, mutta toistaiseksi julkisuudessa esitetyt aihepiiriin liittyvät vaatimukset ovat keskittyneet lähinnä lyhyen tähtäimen korjauksien tekemiseen, eikä kokonaisvaltaista työntekijälähtöistä sosialistista analyysiä työelämästä ole juuri esitetty. Kampanjan puitteissa on mahdollista ottaa kantaa päivänpoliittisiin kysymyksiin, mutta myös tehdä pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa, toivoa herättävää politiikkaa.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 37: Vasemmistonuorten kampanja toteutetaan puolen vuoden mittaisena (Hämeen Vasemmistonuoret)

Aiempien kampanjoiden toteuttamisessa on ollut haasteita kampanjaa tekevien aktiivien jaksamisen kanssa. Kampanjat ovat usein intensiivisiä, jäsenistöllä on niistä paljon odotuksia ja liittokokouspäätöksen velvoittavuus saattaa lisätä kampanjaa tekevien kokemia paineita. Onnistuneen kampanjan järjestäminen vaatii runsaasti henkilöresursseja, eivätkä kaikki kykene sitoutumaan pitkäksi aikaa, jonka myötä moni saattaa jäädä pois kampanjan toteuttamisesta täysin.

Lyhyt kampanja-aika ei korjaa kaikkia kampanjoihin liittyviä haasteita, mutta se on yksi elementti, jolla kampanjoiden vaikuttavuutta ja etenkin aktiivien jaksamista voidaan tukea. Tiivis, lyhyt kampanja on helpompi suunnitella ja lyhyeksi ajaksi on helpompi lähteä mukaan tekemään kampanjaa.

Päätöesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 40: Vasemmistonuorille kampanja rahapolitiikasta (Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret)

Rahapolitiikasta puhutaan aivan liian kapeasta näkökulmasta, vaikka nykyinen velkaperusteinen rahajärjestelmä on suurin syy sille, että olemme riippuvaisia talouskasvusta. Nykyinen järjestelmä on monin tavoin ristiriidassa vasemmistonuorten tavoitteiden kanssa, koska se lisää epätasa-arvoa, on epädemokraattinen ja vahingollinen luonnolle. Kampanjan tavoitteena pitäisi olla näiden ongelmien tuominen laajempaan tietoisuuteen myös vasemmiston puolelle. Kampanjaan olisi hyvä kuulua myös koulutusta jäsenille, koska tietoisuus aiheesta on vähäistä, mutta kiinnostusta varmasti olisi.

Kampanjan olisi hyvä keskittyä nimenomaan rahapolitiikkaan eikä talousjärjestelmään yleisemmin, koska suppeampi ja vähemmän tunnettu aihe herättäisi varmasti enemmän kiinnostusta myös järjestön ulkopuolella ja toisi todennäköisemmin esiin uusia ajatuksia.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen. Hallitus kannustaa tarjoamaan esimerkiksi kannanottoja aiheesta.

Aloite 10: Antikapitalistinen kampanja (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Kapitalismikritiikki on viime vuosina valtavirtaistunut ja kasvanut liikkeenä ympäri maailmaa. Suomessa aiheesta puhutaan kuitenkin vähän, mikä näkyy esimerkiksi kunnianhimon puutteena ilmastokeskustelussa.

Vastauksena tähän Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry esittää, että Vasemmistonuoret järjestää liittokokouskaudella 2020-2021 antikapitalistisen kampanjan. Aiheesta saisi esimerkiksi provosoivan, parin kuukauden mittaisen minikampanjan tai antikapitalismin tulevaisuutta syvemmin pohtivan pidemmän kampanjan. Vasemmistonuorten keskushallitukselle annettaisiin kuitenkin vapaat kädet kampanjan suunnittelemiseen, toteuttamiseen ja tarvittaessa työryhmän perustamiseen.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen.

Aloite 20: Ilmastokampanja (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret järjestää liittokokouskaudella 2019-2021 ilmastopoliittisen kampanjan. Kampanjan tarkoituksena olisi esitellä radikaaleja, antikapitalismin ja ekososialismin periaatteista nousevia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kampanja voitaisiin järjestää esimerkiksi minikampanjana.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Koulutus

Aloite 11: Feministinen itsepuolustus (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Feministinen itsepuolustus on aktivismin muoto, jossa sortoa kokeville tarjotaan mahdollisuus harjoitella itsepuolustustaitoja vertaistukiryhmässä. Itsepuolustus voi olla esimerkiksi tilan ottamista sekä sanallista ja fyysistä itsepuolustusta tilanteissa, joissa tietyt ryhmät kokevat helposti turvattomuutta ja jopa väkivaltaa. Kursseja on aikaisemmin järjestetty myös Vasemmistonuorissa, ja tällä hetkellä niitä tarjotaan esimerkiksi sisarjärjestömme Ung Vänsterin mallin mukaan Skandinaviassa.

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ehdottaa, että Vasemmistonuoret järjestää feministisen itsepuolustuksen työpajan esimerkiksi yhteistyössä Ung Vänsterin kanssa. Onnistuessaan työpajaa voisi tarjota järjestettäväksi eri piirijärjestöille.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 19: Kansainvälinen kesäleiri (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistonuoret järjestää liittokokouskaudella 2020-2021 kansainvälisen kesäleirin saadun rahoituksen puitteissa. Leiri olisi suunnattu kaikille Vasemmistonuorten jäsenille, minkä lisäksi sinne kutsuttaisiin vierailijoita esimerkiksi pohjoismaisista ja eurooppalaisista sisarjärjestöistä.

Leirin toteuttamiseksi perustettaisiin totuttuun tapaan työryhmä, ja sen ohjelma voisi olla kokonaisuudessaan tai osittain englanninkielistä. Rahoitusta kansainväliselle leirille voisi hakea esimerkiksi Erasmus-hankkeelta tai Pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseen tähtääviltä rahastoilta.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 34: Osuustoimintakoulutuksia vasemmistonuorille (Hämeen Vasemmistonuoret)

Tämän päivän työelämäkysymykset koskettavat niin alustatalouden, pätkätyöllisyyden kuin työn sekä toimeentulon keskinäistä suhdetta nykypäivänä. Ekokatastrofin aikakaudella on selvää, että nykymuotoisesta suuryhtiöiden yritysmuodosta on siirryttävä luonnon kannalta kestävämpään, hajautetumpaan sekä demokraattiseen tuotteiden ja palvelujen sosiaaliseen tuotantoon. Osuuskunnat ovat työntekijöiden perustamia ja työntekijöiden omistamia sosiaalisia yritysmuotoja, joilla on Suomessa pitkä historia.

Osuustoiminta on hyvin konkreettinen tapa autonomiseen työelämäliikehdintään sekä yritysmaailman demokratisoimiseen. Se takaa niin varallisuuden jakamisen kuin tuotantosuhteiden muuttamisen. Koulutusten järjestäminen onnistuu helposti vaikka Kansan Sivistystyön Liiton kurssimuotoista koulutustarjontaa hyödyntämällä. Enemmän omavaraisuutta, enemmän osuuskuntia kaikkialle Suomeen.

Päätöesetys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Jaostot ja työryhmät

Aloite 6: Vasemmistonuorille perustettava bilejaosto (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää, että keskusjärjestölle perustetaan bilejaosto, jonka tehtävänä on kehittää erilaisia bileitä ja muita vapaa-ajan toiminnan muotoja. Jaoston tehtävänä on ennen kaikkea suunnitella kaikkea hauskaa ja kokeilla sitä käytännössä. Jaoston tavoitteena on toimintaan osallistuvien jäsenten määrän lisääminen kehittämällä virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa juuri tämän hetken nuoria kiinnostavaan suuntaan.  Käytännössä jaoston toiminta voisi kytkeytyä yhteisten tapahtumien, kuten kesäkauden avajaisten, järjestämiseen ja niiden kehittämiseen jäsenistölle alati houkuttelevampaan suuntaan. 

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen.

Aloite 8: Vasemmistonuorille perustettava huumoritoimikunta (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Perustetaan pidempiaikainen huumoritoimikunta tukemaan Vasemmistonuorten viestintää, kehittämällä oivaltavaa vasemmistolaisten kielenkäyttöä, teräviä sivalluksia ja hyviä vitsejä. Näin jako- ja myyntitavaran kutkuttava huumori ei jää vain ylityöllistettyjen ja kiireisten työntekijöiden vastuulle. Toimikunta kiinnittää erityistä huomiota sortavan kielen välttämiseen omassa toiminnassaan ja huumorin emansipatoriseen käyttöön.

Huumoritoimikunta muodostetaan nimenomaan toimikuntana, nykyisen jaosto- ja työryhmämallin ulkopuolella, ilman huumorintappavia hallinnollisia velvollisuuksia. Toimikunnalle on sallittua tuottaa myös meemejä ja sisältöä lisättäväksi sosiaalisen median viestinään. Huumorin tulee tavoitella myös vasemmistoa laajempia ryhmiä ja herättää laajempaa kiinnostusta vasemmistolaiseen politiikkaan.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen. Jäsenistö voi autonomisesti kehittää vasemmistolaista huumoria.

Poliittiset vaatimukset

Aloite 12: Läksytön peruskoulu! (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Läksyjen merkitys oppimisen kannalta on usein kyseenalaistettu, minkä lisäksi niiden tekeminen vie lasten ja nuorten vapaa-aikaa sekä asettaa eri kouluissa opiskelevat ja erilaisista kotitaustoista tulevat oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan.

Siksi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry esittää, että Vasemmistonuoret ryhtyy kannattamaan läksyjen kieltämistä peruskouluasteella. Samanlainen kanta on jo esimerkiksi Ruotsin Ung Vänsterillä sekä Norjan Röd Ungdomilla. Kanta on nostanut näiden nuorisojärjestöjen näkyvyyttä ja suosiota nuorten keskuudessa.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus ei yhdy aloitteeseen.

Aloite 14: Suomen sallittava CBD-tuotteet uuselintarvikkeiksi (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Suomen on tulkittava Sveitsin ja Ruotsin tapaan THC-vapaat kannabidiolia sisältävät tuotteet uuselintarvikkeiksi ja sallittava niiden myynti.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 16: Lapsen vanhempien määrää koskevat rajoitukset poistettava (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Koska yhteiskunta ei nykyisellään tunnusta lapselle kuin kaksi vanhempaa, monilla sateenkaariperheille, joissa lapsesta huolehtii useampia vanhempia (kuten useamman perheyksikön muodostamissa apilaperheissä) on ongelmia saada tasa-arvoisiksi tarkoitettuja vanhempia tasa-arvoisiksi myös lain silmissä. Vasemmistonuorten tulee vaatia lapsen vanhempien ja huoltajien määrää koskevien rajoitusten poistamista lainsäädännöstä ja viranomaisten ohjeista.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen. Rinteen I hallituskauden aikana eduskunnan käsittelyyn hallitusohjelman mukaan tuodaan sukupuolineutraali vanhemmuuslaki. Sen käsittelyn ohessa on hyvä tuoda tämä esille.

Aloite 17: Jokaiselle nuorelle on tarjottava riittävä ja laadukas seksuaalikasvatus (Etelä-Suomen Vasemmistonuoret)

Laadukas ja riittävän laaja seksuaalikasvatus tarjoaa lapselle mahdollisuuden kasvaa turvassa omaan seksuaalisuuteensa. Seksuaalikasvatuksessa huomioidaan seksuaaliterveyden lisäksi mm. sukupuolten moninaisuus ja nuorten seksuaalioikeudet. Samalla se mahdollistaa suostumuksellisuuden periaatteiden juurruttamisen jo varhain nuorten käsityksiin seksuaalisuudesta, ja harjaantumisen niin suostumuksen kysymisessä kuin sen antamisessa tai pidättämisessä.

Peruskoulu on paras paikka tavoittaa koko ikäluokka. Vasemmistonuorten tulee vaatia jokaiselle lapselle ja nuorelle peruskoulun ajan heidän kehitystasoonsa sopivaa asiaan koulutetun seksuaalikasvattajan antamaa seksuaalikasvatusta.

Vasemmistonuoret huomioi seksuaalikasvatuksen näkökulman myös omassa toiminnassaan ja viestinnässään.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 41: Viisumivapaus Venäjälle (Kainuun Vasemmistonuoret)

On laskettu, että Suomen ja Venäjän välinen viisumivapaus toisi Suomelle merkittävää taloudellista hyötyä mm. turismin ja laajenevan yritystoiminnan kautta. Arvion mukaan viisumivapaus kolminkertaistaisi venäläisten Suomeen jättämän rahamäärän. Lisäksi viisumivapaus helpottaisi ihmisten liikkumista sekä edistäisi rauhaa ja tukisi Venäjän demokratian kehittymistä. Venäjän poliittinen eristäytyminen vähenisi ja kulttuurisen vastakkainasettelun sijaan maiden demokratisoitumista tukeva vuorovaikutussuhde pääsisi muodostumaan. Viisumivapaus tiivistäisi maiden välisiä suhteita ja loisi luottamusta. Suljetut rajat luovat suljettuja yhteiskuntia; turvallisin raja on sellainen, jonka yli pääsee kulkemaan niin halutessaan.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 42: Alkoholiverotuksen painotusta muutettava kotikäytöstä ravintoloihin (Kainuun Vasemmistonuoret)

Alkoholin kotikäyttöön liittyy tutkitusti paljon pahoinpitelyitä ja väkivaltatapauksia sekä syrjäytymistä. Verotuksen keinoin tulee ohjata alkoholin käyttöä kotoa ravintoloihin. Alkoholin verotusta tulee keventää ravintolayrittäjiltä, jolloin ravintolahintoja voidaan laskea keskieurooppalaisemmalle tasolle.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 43: Irtisanomisraha palkansaajille mallia Saksa (Kainuun Vasemmistonuoret)

Lakiin on kirjattava Irtisanomisraha. Irtisanomisraha maksetaan työntekijälle työsuhteen päättyessä. Irtisanomisrahan suuruus on 1kk palkka. Tällä pyritään nostamaan irtisanomisen kynnystä.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 44: Yksimielisyysperiaate paikallisen sopimisen keskiöön (Kainuun Vasemmistonuoret)

Työpaikoille on luotava tasapuolinen neuvotteluasetelma paikalliseen sopimiseen esittämällä veto-oikeutta työpaikoilla käytäviin paikallisiin neuvotteluihin. Keskusjärjestö- ja liittotason neuvotteluissa on käytössä konsensusperiaate, eli ilman yksimielisyyttä sopimusta ei synny. Työpaikkatasolla neuvottelut menevät usein kuitenkin työnantajan saneluksi, sillä mikään laki ei turvaa palkansaajia työnantajan direktio-oikeudelta. Nykyisin työnantaja voi itse päättää, mitä työehtosopimusta sovelletaan palkansaajiin. Tämä on johtanut työehtosopimusshoppailuun, eli työnantajan näkökulmasta edullisimman työehtosopimuksen käyttöönottoon. Suomeen pitää saada työntekijöille veto-oikeus, jonka myötä muun muassa työehtosopimuksen vaihtamisesta ja monesta muusta yrityskohtaisesta asiasta täytyisi vallita yksimielisyys palkansaaja- ja työnantajaosapuolen välillä.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Aloite 45: Työrauhan aikaiset ulosmarssit on vapautetttava sakoista (Kainuun Vasemmistonuoret)

Palkansaajien mielenilmausoikeuden vahvistamiseksi työrauhan ja työajan aikaiset mielenilmaukset eli ulosmarssit on vapauttettava lakkosakoista, jos ne eivät kohdistu voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Ulosmarssi työpaikalta on palkansaajille helpoin ja yksinkertaisin keino osoittaa tyytymättömyyttä työnantajan mielivaltaisia toimenpiteitä kuten alipalkkausta, työntarjoamisvelvoitteen- sekä yt-lain rikkomista vastaan. Nykyisin enemmistö ulosmarsseista tulkitaan laittomiksi työtaistelutoimenpiteiksi, vaikka ne eivät kohdistuisi työehtosopimuksia, vaan työnantajan mielivaltaa vastaan. Useissa Keski-Euroopan maissa ulosmarssit tulkitaan mielenilmauksiksi, eikä niistä seuraa lakkosakkoja tai muitakaan sanktioita. Lisäksi ehdoton työrauhavelvoite on kiellettävä lailla.

Päätösesitys: Vasemmistonuorten hallitus yhtyy aloitteeseen.

Huumorialoitteet: luettavissa käsikassarasta.

 

Esitys poliittiseksi ohjelmaksi 2019-2023

Piirikierroksen jälkeen hallituksen kokouksessa hyväksytty esitys poliittiseksi ohjelmaksi 2019-2023.