Vasemmistonuoret on punavihreä ja feministinen poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö, joka toteuttaa punavihreää politiikkaa ihmisten lähiympäristössä ja arjessa. Tavoitteenamme on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa jokainen voi elää vapaana, kaikilla on oikeus riittävään toimeentuloon eikä ihmisiä tai ympäristöä alisteta kapitalismille. Tämä on meidän vaihtoehtoinen hallitusohjelmamme tulevalle hallitukselle.

Talous- ja työllisyyspolitiikkaan täyskäännös

Niin Suomessa kuin Euroopassa on viime vuosien aikana harjoitettu talouskuripolitiikkaa, joka perustuu julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan menoleikkauksiin sekä työehtojen heikentämiseen. Talouskuri on osoittautunut niin inhimillisesti kestämättömäksi kuin talouspoliittisesti toimimattomaksi.

Velkasuhde ei ole laskenut yhdessäkään maassa, jossa vyönkiristysohjelmia on toteutettu, Sen sijaan työttömyys, köyhyys ja pahoinvointi koskettavat yhä suurempaa osaa kansasta, ja talouskasvunäkymät ovat kaikkialla Euroopassa erittäin heikot.

Suomessa viime hallituskaudella tehdyllä 6,5 miljardin euron sopeutuksella on ollut samanlaisia seurauksia. Velkasuhde on kasvanut, ja melkein puoli miljoonaa suomalaista on työttömänä.

Jos eurokriisi jatkuu, niin talouskurin sijaan tulisi toteuttaa elvyttävää finanssipolitiikkaa laajalla investointiohjelmalla. Hallituskauden finanssipolitiikan tavoitteena on täystyöllisyys eli 3-5 prosentin työttömyysaste vuoden 2019 lopussa.

Investoinnit suunnataan uusiutuvaan energiaan, vähäpäästöiseen teknologiaan, vuokra-asuntotuotantoon, raide- ja joukkoliikenteeseen sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Investointiohjelman koon tulee olla vähintään viisi miljardia euroa hallituskauden aikana.

Ostovoimaa parannetaan nostamalla naisvaltaisten alojen palkkatasoa. Elvyttävä finanssipolitiikka luo uutta kasvua, jonka avulla pienennetään julkista velkasuhdetta.

Eurooppapolitiikassa Suomen kärkitavoitteena hallituskauden aikana on Euroopan unionin rahaliitto EMU:n rakenteiden ja julkisten talouksien sääntelyn uudistaminen.

Rahaliiton rakenteiden uudistamistarpeet ovat tulleet selviksi viimeistään eurokriisin yhteydessä. Euroopan keskuspankin mandaatti on muutettava niin, että suora lainoitus jäsenmaille on mahdollista, jotta jäsenmaat eivät ole täysin riippuvaisia ainoastaan markkinoilta saatavasta lainasta. Keskuspankille on annettava tehtäväksi inflaation valvomisen lisäksi myös työllisyyden ja talouskasvun myönteisen kehityksen tukeminen.

Tämän lisäksi EU:n jäsenmaiden taloudenhoitoa koskevat sopimukset on neuvoteltava uudelleen, ja niiden finanssipoliittisia sääntöjä, valvontaa ja sanktioita on kevennettävä. Jäsenmaiden talouspoliittista liikkumavaraa ei tule kaventaa meno- tai velkarajoitteilla.

Kolmas keskeinen tavoite hallituskaudella on verovälttelyn vähentäminen. Euroopan unionin jäsenvaltiot menettävät joka vuosi arviolta tuhat miljardia euroa verokierron ja verovälttelyn seurauksena. Arviot harmaan talouden aiheuttamista veromenetyksistä Suomelle vaihtelevat, mutta vuonna 2012 tehdyn arvion mukaan kyse on noin 5-7 miljardista eurosta vuosittain. Menetetyt verotulot muodostavat valtiontaloudelle merkittävän verovajeen ja aiheuttavat epäreilun kilpailutilanteen sääntöjä noudattaville yrittäjille.

Suomessa otetaan käyttöön veronumero rakennustyömaiden lisäksi myös palvelualoilla, jotta harmaaseen talouteen ja verovälttelyyn voidaan puuttua. Ulkomaalaisten sijoittajien omistusten salaamisen mahdollistavasta hallintarekisteristä luovutaan. Verohallinnolle osoitetaan lisää resursseja harmaan talouden torjuntaan. Suomi ajaa EU:ssa maakohtaiseen kirjanpitoon ja monikeskeiseen automaattiseen verotietojen vaihtoon velvoittavaa lainsäädäntöä sekä yhtenäisen yhteisöveron vähimmäistason säätämistä unionin alueella.

Hallituskauden aikana toteutetaan tuloverouudistus. Verotuksen tulee olla aidosti progressiivista, mikä edellyttää kaikkien tulojen verotuksen yhtenäistämistä. Suurituloisia suosivasta ja tuloeroja kasvattavasta eriytytetystä pääomaverotuksesta luovutaan. Samaten joihinkin sosiaalietuuksiin kohdennetusta erillisestä verotuksesta luovutaan. Uudessa mallissa kaikkia tuloja, eli niin sosiaaliturva-, palkka- kuin pääomatuloja, verotetaan yhtenäisen progressiivisen verotusasteikon mukaan. Suuriin omistuksiin kohdistuva varallisuusvero palautetaan tuloerojen kaventamiseksi.

Ilmastokriisi ei odota

Ilmastonmuutoksen nopean etenemisen pysäyttäminen on suurin myös Suomea koskettava globaali haaste. Suomi sitoutuu tarpeeksi kunnianhimoisiin kotimaisiin päästövähennystavoitteisiin ja edistää tiukkoja tavoitteita myös EU:ssa. Näin Suomi hoitaa oman osuutensa päästöjen vähentämisessä ja varmistaa, että mikään maa ei voi välttyä ilmastonmuutosta ehkäiseviltä toimenpiteiltä.

Suomi asettaa tavoitteekseen olla hiilineutraali maa viimeistään vuonna 2050. Tavoite on sitova, jotta päästöjä vähennetään kaikilla yhteiskunnan eri alueilla. Suomi vähentää päästöjään 95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteeseen päästään vähentämällä energian kokonaiskulutusta, parantamalla tuntuvasti energiatehokkuutta, edistämällä laajamittaisia investointeja uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöiseen teknologiaan, parantamalla joukkoliikennettä erityisesti kasvukeskuksissa sekä panostamalla rautatieverkostoon niin, että sekä tavarakuljetusten että matkustajaliikenteen painopiste siirtyy raiteille.

Hallituskauden aikana otetaan kaivosalalla käyttöön louhintamaksu tai kaivosvero. Muun muassa Talvivaaran kaivoshanke on osoittanut kaivosalaan liittyvät ongelmat, joita ovat erityisesti ympäristösaasteet ja alan valvonta. Louhintamaksulla tai kaivosverolla kerätään varoja kaivosalan ympäristövalvontaan ja mahdollisten ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseen ja hoitamiseen. Maksujärjestelmällä on myös mahdollista kanavoida tuottoja suoraan niille alueille ja paikkakunnille, joihin kaivostoiminta vaikuttaa suoraan . Tämän lisäksi ELY-keskuksista tulee erottaa ympäristöä koskeva toiminta omaksi viranomaisekseen.

Uusille ydinvoimaloille ei myönnetä hallituskauden aikana rakennuslupia. Kun rakennusvaihe otetaan huomioon, niin ydinvoima on kallis ja tehoton tapa tuottaa energiaa. Uraanin louhinta- ja kuljetusprosessissa syntyvien päästöjen takia ydinvoima on myös ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta huono vaihtoehto.

Koska päästövähennyksiä täytyy tehdä kiireellisesti, on ydinvoiman sijaan kannattavampaa panostaa nopeasti käyttöön otettaviin uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan sekä hajautettuun jätepohjaiseen bioenergiaan. Ympäristölle haitalliset verotuet poistetaan hallituskauden aikana. Turvetuotannosta luovutaan.

Eläinten asemaa parannetaan. Kaikille tuotantoeläimille taataan mahdollisimman lajityypillinen elämä. Tehotuotannosta luopuminen asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi, ja kasvisruokailua sekä paikallista ruuantuotantoa tuetaan. Ruoan arvonlisäveroa lasketaan, ja tehotuotetuille eläinkunnan tuotteille säädetään erillinen vero.

Julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa suositaan kasvisruokaa ja pitkän matkan teuraskuljetukset kielletään. Menekinedistämistukia ei enää myönnetä eläintuotteita markkinoiviin kampanjoihin, vaan kasvisruokailun ja luomuruoan edistämiseen. Eläinsuojelun resursseja lisätään ja turkistarhaus ajetaan siirtymäkauden jälkeen alas.

Sosiaalipolitiikan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen

Hallituskauden keskeisin sosiaalipoliittinen tavoite on perustulon käyttöönoton valmistelu. Perustulo on kaikille pysyvästi Suomessa asuville täysi-ikäisille joka kuukausi automaattisesti maksettava veroton raha. Perustulon tarkoituksena on parantaa perusturvaa sekä kaventaa tuloeroja. Perustulo uudistaa radikaalisti nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, joka monimutkaisuutensa takia estää monia saamasta heille kuuluvaa taloudellista turvaa.

Perustulo mahdollistaa nykyistä turvaverkkoa paremmin opiskelun ja työnteon yhdistämisen sekä lyhytaikaisen ja epäsäännöllisen työnteon. Perustulon tulee olla vähintään 700 euroa kuukaudessa. Alueellisia vuokratasoeroja huomioiva asumistukijärjestelmä säilytetään. Perustulo mahdollistaa myös sosiaalitoimen keskittymisen sosiaalityöhön.

Suomen sosiaaliturvatunnusjärjestelmää uudistetaan samansuuntaisesti kuin muissa Pohjoismaissa niin, että tunnuksesta tehdään sukupuolineutraali. Sosiaaliturvatunnuksen nykyinen myöntämistapa synnynnäisen sukupuolen mukaan aiheuttaa huomattavia käytännön ongelmia muun muassa sukupuolenkorjausprosessin läpi käyneille henkilöille.

Hallitus säätää asuntotakuun. Asuntotakuun tavoitteena on turvata jokaiselle subjektiivinen oikeus omaan kotiin sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä määrä. Asuntotakuulla turvataan jokaiselle oikeus omaan asuntoon viimeistään kahden kuukauden päästä asunnottomaksi joutumisesta. Takuun toteutumiseksi valtio suuntaa lisää rahoitusta julkisten yleishyödyllisten vuokra-asuntojen määrän lisäämiseksi.

Tämän lisäksi panostetaan myös tuettuun asumiseen, asumisen esteettömyyteen ja asunnottomuuden poistamiseen. Asuntolainan korkovähennysoikeuden euromääräistä ylärajaa lasketaan ja se lakkautetaan kokonaan siirtymäajalla. Parkkipaikkojen määrä ja väestönsuojien mitoituksiin liittyvät asuntorakentamisen normit otetaan tarkasteluun rakentamisen kustannusten vähentämiseksi.

Julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi verovarat ohjataan puhtaasti julkisesti tuotettuihin palveluihin. On kestämätöntä käyttää osa yhteisistä varoista sellaisten yksityisten palveluiden rahoittamiseen, jotka eivät kuitenkaan ole kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Verojen tarkoitus ei ole suoraan rahoittaa yksityisten yritysten liiketoimintaa. Tämän vuoksi yksityisen terveydenhoidon Kela-korvaus lakkautetaan ja palvelusetelijärjestelmästä luovutaan siirtymäajalla. Kilpailutuksissa tulee jatkossa pakolliseksi huomioida yritysten verojalanjälki.

Työelämän epäkohdat korjataan

Suomessa on hyvin sukupuolittuneet työmarkkinat. Erityisesti naisten työllisyysaste on muita Pohjoismaita alhaisemmalla tasolla. Naisvaltaisilla aloilla työskentelevät kärsivät liian matalasta palkkatasosta.

Sukupuolisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön 6+6+6-malliin pohjautuva vanhempainvapaajärjestelmä. Kuusi kuukautta kiintiöidään kummallekin vanhemmalle, minkä lisäksi on yksi kuuden kuukauden jakso, jonka käyttämisestä vanhemmat saavat itse päättää. Yksinhuoltajat käyttävät kaikki kuukaudet itse. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa vanhempainvapaalle jäämistä ja tukea tasaisempaa vastuunjakoa lastenhoidossa.

Nollatuntityösopimukset kielletään säätämällä osa-aikatyölle viikottainen vähimmäistyötuntimäärä, josta voi poiketa vain työntekijän erikseen ilmaisemasta toivomuksesta, jolle on perusteltu syy, kuten esimerkiksi opiskelu tai lastenhoito. Nollatuntisopimukset ovat johtaneet siihen, että työntekijät ovat menettäneet irtisanomissuojan, pudonneet pois sairauspäivärahojen piiristä ja joutuneet tuloloukkuihin, kun epäedullisesta sopimuksesta irtisanoutuva työntekijä joutuu karenssiin eikä voi hakea työttömyyskorvausta. Vaikka tarvetta joustaville työsopimuksille on edelleen, ei ole kohtuullista, että työntekijälle ei turvata minkäänlaista vähimmäistuntimäärää.

Hallituskaudella aloitetaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa siirtymä 30-tuntiseen työviikkoon osana tulopoliittista kokonaisratkaisua. Yksi kalliimmista ja suurimmista työelämään liittyvistä ongelmista Suomessa on työpahoinvointi ja ennenaikaiset eläköitymiset. Lyhentämällä työaikaa on mahdollista jakaa työtä tasaisemmin useammalle työntekijälle sekä parantaa ihmisten työssä jaksamista. Yksi askel kohti tavoitetta on kuntakohtaiset kokeilut, joita tullaan toteuttamaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Työajan lyhentäminen on jatkumoa vanhalle trendille, jossa teknologian kehitys ja kasvanut tuottavuus kanavoidaan työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen ja vapaa-ajan lisäämiseen omistajien voittojen kasvattamisen sijasta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen

Suomi pysyy jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana ja kasvattaa etäisyyttä sotilasliitto Natoon. Liittyminen Natoon muuttaisi keskeisesti Suomen nykyistä ulkopoliittista asemaa, eikä se ole perusteltua aikana, jolloin Euroopan sisällä on syntynyt uusia jännitteitä. Hallituskauden aikana Suomi vähentää Naton kanssa tehtävää yhteistyötä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu sotilaallisen liittoutumattomuuden lisäksi kansalliseen puolustukseen sekä ihmisoikeuksien ja YK:n roolin vahvaan painottamiseen kaikessa ulkopolitiikassa.

Hallituskaudella Suomi muuttaa myös asekauppakäytäntöjään vastaamaan maan julkilausuttuja tavoitteita ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisestä sekä EU:n jäsenmaiden yhteisesti sovittuja eettisiä kriteereitä. Suomi lakkaa käymästä asekauppaa ihmisoikeusloukkauksiin sekä kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin syyllistyneiden maiden kanssa. Linjaus koskee erityisesti Suomen Israelin kanssa tehtävää asekauppaa, jonka lisäksi kielletään miehitetyillä alueilla valmistettujen tuotteiden tuontia Suomeen. Lisäksi Suomi tunnustaa Palestiinan valtion.

Koulutus ja toimiva demokratia on tasa-arvon tae

Suomen koulutusjärjestelmän maksuttomuus on yksi keskeisimpiä yhteiskunnallisen tasa-arvon takeita. Se antaa niin Suomessa syntyneille kuin tänne muuttaneille mahdollisuuden korkeakouluttautua. Maksuton koulutus on myös hyvä tapa varmistaa, että kaikki inhimilliset resurssit tulevat käyttöön. Maksuton korkeakoulutus on tärkeä keino Suomelle erottautua kansainvälisesti ja houkutella maahan ulkomaalaisia osaajia opiskelemaan ja työskentelemään. Lukukausimaksuja ei oteta käyttöön EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville eikä missään muussakaan muodossa.

Suomessa aletaan pikaisesti uudistamaan kansalaisaloitetta koskevaa lainsäädäntöä suorien ja sitovien kansanäänestysten käyttöön ottamiseksi. Nykymuodossaan kansalaisaloite ei ole aito vaikuttamisen väylä, koska eduskunnalla ja kuntatasolla valtuustoilla on aina mahdollisuus päättää olla edistämättä aloitteissa esitettyjä vaatimuksia. Jotta kansalaisaloite olisi aidosti vaikuttava, tulee myös varmistaa, että esitettyihin vaatimuksiin otetaan kantaa. Mikäli eduskunta päättää hylätä kansalaisten tekemän kansalaisaloitteen, järjestetään aloitteista automaattisesti tulokseltaan eduskuntaa sitova kansanäänestys. Kuntalakia uudistetaan saman käytännön käyttöön ottamiseksi.