Termi | Selite | |
---|---|---|
6+6+6-malli |
Tasa-arvoistava muutosehdotus vanhempainvapaaseen. Mallissa vanhempainvapaasta tehtäisiin yhteensä 18 kuukauden pituinen. Kahden vanhemman perheissä vanhempainvapaa jaettaisiin niin että molemmat vanhemmat olisivat kotona lapsen kanssa kuusi kuukautta ja kolmannen kuuden kuukauden jakson vanhemmat saisivat jakaa tahtonsa mukaan. |
|
Aktiivinen eutanasia |
aktiivinen armomurha, kuolinapu, jossa potilaan pyynnöstä lääkäri jouduttaa tämän kuolemaa esimerkiksi tappavalla pistoksella. Toistaiseksi Suomessa ehdottomasti kielletty. |
|
Alustatalous |
Digitaalisia alustoja hyödyntävää taloudellista toimintaa, esim. Foodora, Airbnb, Uber. |
|
Anneksointi |
Alueen liittäminen väkivaltaisesti toisen valtion alueeseen. |
|
Ansiotulo |
Tulo, jonka ihminen on ansainnut, vrt. pääomatulo. Ansiotuloa ovat esimerkiksi palkat, eläkkeet, etuudet kuten työttömyyspäiväraha ja osa elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulosta. |
|
Automatisaatio |
Ihmisten tekemän työn korvaaminen esimerkiksi koneilla ja ohjelmistoilla. |
|
Autonomia |
itsemääräämisoikeus. |
|
Autoritaarinen |
Vahvaa, keskitettyä vallankäyttöä ja poliittisen vapauden rajoittamista. |
|
Blokkerihoito |
Hormonihoito, joka lykkää murrosiän alkamista ja estää syntymässä määritellylle sukupuolelle ominaisten piirteiden kehittymistä. |
|
Bruttokansantuote |
Kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo yhden vuoden aikana. |
|
Demokratiakasvatus |
Demokraattisten vaikutuskeinojen käytön opettaminen. |
|
Digitalisaatio |
Digitaalisen tietotekniikan yleistyminen arkielämässä, esim. kännykällä tehty työaikaseuranta. |
|
Duaalimalli |
Jako kahteen täysin erilaiseen kokonaisuuteen (tässä toisen asteen koulutuksen duaalimalli jako lukioon ja ammattikouluun). |
|
Dualismi |
Kaksijakoisuus. |
|
Edustuksellinen päätöksenteko |
Äänestäjät valitsevat joukostaan edustajia, joilla on valta tehdä päätöksiä heidän puolestaan. |
|
Ekososialismi |
Ekososialismi pyrkii yhtäaikaisesti kahteen tavoitteeseen: 1) taloudelliseen siirtymään kohti demokrattisempaa järjestelmää sekä 2) luontosuhteemme muuttamiseen ekologisemmaksi, eli ympäristön kantokyvyn sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Ekologinen sosialismi peräänkuuluttaa, että kapitalistisen talouden vaikutuksia ei voida irtikytkeä ympäristohaitoista ja ilmaston lämpenemisestä. Ekologisen kriisin aikakaudella talouden rakenteiden demokratisointi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen ovat hyvin keskeinen osa siirtymää kohti kestävämpää talousjärjestelmää. Ekososialismin päämärämä on luoda yhteiskunta, joka ei keskity tavaran tuotannon jatkuvaan kasvattamiseen, vaan pyrkii parantamaan ihmisten elämää laadullisesti. Katso myös termi sosialismi ja kapitalismi. |
|
Elinkeinoelämä |
Esimerkiksi liikkeet ja yritykset. |
|
Etätyö |
Kiinteän työpisteen ulkopuolella, esim. kotoa käsin, tehtyä työtä. |
|
Eurokriisi 2010 |
Euroalueen velkakriisi, jolloin euro ajautui syvään kriisiin. Taustasyitä mm. vuoden 2008 finanssikriisi, Kreikan velkakriisi. |
|
Euroopan komissio |
Tekee lainsäädäntöesityksiä ja valvoo lainsäädännön soveltamista sekä vastaa EU:n toimintapolitiikkojen ja talousarvion täytäntöönpanosta. Komission jäseninä on 1 jäsen kustakin EU-maasta. |
|
Euroopan parlamentti |
Euroopan parlamentti (EP) on Euroopan unionin kansanedustuslaitos. Se päättää EU-laeista yhdessä ministerineuvoston kanssa. Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. |
|
Euroopan unioni |
Euroopan unioni (EU) on eurooppalaisten jäsenvaltioiden muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Unioniin voivat liittyä kaikki sellaiset Euroopan maat, jotka täyttävät jäsenvaltiolle asetetut demokraattiset ja taloudelliset kriteerit. |
|
Feminismi |
Liike, joka tähtää kaikenlaisen syrjinnän ja sorron lopettamiseen. Feminismi ottaa huomioon yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja pyrkii aktiivisesti rikkomaan niitä, jolloin pelkkä juridinen tasa-arvo ei riitä täyttämään feminismin määritelmää. |
|
Finanssi- |
Yhdyssanojen etuliitteenä. Rahoitus- tai talous-. |
|
Finanssikriisi 2008 |
Yhdysvalloista lähtenyt maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. |
|
Finanssipolitiikka |
Valtion harjoittama talouspolitiikka julkisen kulutuksen ja investointien sekä niiden rahoituksen osalta. |
|
Finanssitransaktio |
Rahoitusmarkkinoilla käyty kauppa. |
|
Fossiilikapitalismi |
Fossiilisten polttoaineiden varaan rakentuva jatkuvaan kasvuun ja pääomien kasautumiseen perustuva talousjärjestelmä. Katso myös termi kapitalismi. |
|
Fossiiliset polttoaineet |
Fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet muinaisten eliöiden fossiloituessa. Fossiilisia polttoaineita ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, tai hyvin hitaasti uusiutuvia, kuten noin 10 000 vuodessa uusiutuva turve. |
|
Globaali kapitalismi |
Kansainvälisesti markkinaehtoisesti toimiva talousjärjestelmä. Katso myös termi kapitalismi. |
|
Globaalit rahoitusmarkkinat |
eli finanssimarkkinat. Markkinat, joissa myydään rahaa. Rahoitusmarkkinoilla korko tarkoittaa rahan hintaa. |
|
Halpatyövoimareservi |
Suuri joukko ihmisiä, jotka paremman puutteessa taistelevat samoista alipalkatuista töistä. |
|
Hiilinielu |
Hiilidioksidia ilmakehästä sitova asia. Esimerkiksi kasvit toimivat hiilinieluna niin kauan kun kasvavat. |
|
Hiiliriski |
Riskit, joita aiheutuu yritysten, valtioiden tai kaupunkien toiminnalle tai varallisuudelle ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. Kiertotalouden toimenpiteet pienentävät hiiliriskiä. |
|
Hiilitulli |
Niistä maista, jotka eivät toteuta päästövähennyksiä tietyn kauppa-alueen markkinoille tuleville tuotteille, asetettava maahantuontimaksu hiilidioksidipäästöjen mukaan. Hiilitulli pyrkii estämään tuotannon siirtäminen pois päästörajoitusten ja hiiliverotuksen piiristä. |
|
ILO169-sopimus |
YK:n laatima alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus, jonka tarkoituksena on turvata näiden kansojen yhdenvertainen kohtelu muihin väestöryhmiin nähden sekä estää näiden kansojen kulttuurien ja kielten kuoleminen. Suomessa sopimus koskee saamelaisia. Suomi ei ole ratifioinut sopimusta. |
|
Inflaatio |
Taloustieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan ostovoiman heikentymistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua. |
|
Informaatiovaikuttaminen |
Julkiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja yhteiskunnan päätöksentekoon vaikuttaminen tietoa levittämällä. Vaikuttamiskeinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. |
|
Infrastruktuuri |
Yhteiskunnan perusrakenteet, kuten tieverkosto tai terveydenhuolto. |
|
Intersukupuolisuus |
Intersukupuolisuus tarkoittaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisuus on luonnollista kehollista vaihtelua ja tekee näkyväksi sen, että ihmisiä ei voi biologisestikaan luokitella kahteen toisensa poissulkevaan sukupuoleen. Intersukupuolisuus voi olla joillekin myös sukupuoli-identiteetti. |
|
Investointipankki |
Järjestää arvopapereiden liikkeeseenlaskuja sekä harjoittaa arvopapereiden ja yrityskauppojen välitystä. |
|
Investointisuoja |
Yrityksen oikeus haastaa valtio oikeuteen, jos sen uudet säädetyt lait heikentävät yrityksen investointien kannattavuutta. |
|
Joukkokanneoikeus |
Ryhmäkanneoikeus. Oikeustermi, jossa samassa oikeudenkäynnissä käsitellään suuren joukon yksilöitä samaa tahoa vastaan olevaa identtistä tai lähes identtistä oikeustapausta. Vaikka yksi asianomainen ajaa asiaa oikeudessa, tuomion oikeusvaikutukset ulottuvat kaikkiin ryhmän jäseniin. |
|
Julkinen sektori |
Kansantalouden osa, joka on valtion ja kuntien omistuksessa. Sisältää myös julkiset sosiaaliturvarahastot, kuntayhtymät, liikelaitokset ja valtionyhtiöt. |
|
Juridinen sukupuoli |
Se sukupuoli, joka henkilöllä on virallisissa rekistereissä ja dokumenteissa. Juridinen sukupuoli määritellään syntyessä, eikä vastaa välttämättä henkilön kokemusta sukupuolestaan. Suomessa juridinen sukupuoli voi tällä hetkellä olla ainoastaan mies tai nainen. |
|
Kaksiportainen aluehallintomalli |
Kunnat ja maakunnat. Alueellista päätöksentekoa siirretään kahdelle asteelle, jolloin esimerkiksi terveyspalveluista päättää maakunnat. |
|
Kansalaistottelemattomuus |
Rauhanomainen poliittisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta epäoikeudenmukaisena pidettyä lakia tai tietoisesti rikotaan lakia, esim. talonvaltaus, totaalikieltäytyminen. |
|
Kansanpankki |
Esimerkiksi valtion ylläpitämä liikepankin tehtäviä hoitava pankki, joka tarjoaisi kohtuuhintaisia korkoja lainoille ja kantaisi sijoittajan vastuun kansalaisten talletuksista. |
|
Kapitalismi |
Kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu omistusoikeuteen, markkinatalouteen ja pääoman kasaamiseen markkinoilla. Kapitalismille tunnuksenomaista on tuotannon eli yritysten yksityisomistus. Omistusoikeus tarkoittaa valtaa päättää omistettavasta asiasta. Yksityisomistus puolestaan kasaa päätäntävaltaa tuotannon järjestämisestä yksittäisille henkilöille tai yrityksille, eli omistavalle luokalle. Kapitalismissa omistavan luokan päätöksiä ohjaa voitontavoittelun logiikka, eli pääoman kasaaminen markkinoilla. Voitontavoittelu johtaa kilpailuun markkinatoimijoiden välillä, mikä ilmenee pääasiassa hintakilpailuna. Voitontavoittelu arvottuu kapitalismissa muiden arvojen, kuten ekologisuuden ja eettisyyden, edelle.Tästä johtuen kapitalismilla on voimakas taipumus riistää ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Omistava luokka pyrkii ajamaan etujaan, eli turvaamaan omistuksensa ja voittonsa. Koska kapitalistisessa järjestelmässä tämä tarkoittaa toiminnan kannattavuuden arvottamista muiden arvojen edelle, kilpailu johtaa väistämättä tuotannontekijöiden tehostamiseen, eli heikennyksiin ja riistoon. Tuotannontekijöitä ovat työvoima, tuotantolaitteet ja luonnon resurssit. Työväenluokkaan kuuluvat muut kuin omistavaan luokkaan kuuluvat henkilöt. Tästä kumpuaa kapitalismin keskeisin valtarakenne, eli työväenluokan ja omistavan luokan ristiriita. Ristiriita johtaa kasvaviin tulo- ja varallisuuseroihin ja siten taloudellisen vallan keskittymiseen. Voitontavoittelun logiikka on myös yhä pahenevan ympärisökriisin taustalla. Katso myös termit sosialismi, fossiilikapitalismi ja globaali kapitalismi |
|
Kehitysyhteistyö |
Julkisista varoista annettavaa tukea tai lainaa, jonka tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa. |
|
Kulttuurisensitiisivyys |
Tieto ja taito tunnistaa kulttuurien erityispiirteitä ja ottaa ne huomioon omassa toiminnassaan. |
|
Kybersodankäynti |
Verkon välityksellä tai avulla käytävää sodankäyntiä, esimerkiksi tietoliikenteen häirintää. |
|
Lääketieteellinen korjausprosessi |
Sukupuolen korjaamisella tarkoitetaan yleensä lääketieteellisiä hoitoja, joiden avulla transsukupuolinen tai muunsukupuolinen henkilö voi korjata kehoaan vastaamaan sukupuoli-identiteettiään. Lääketieteellisiä korjausprosesseja ovat esimerkiksi hormonihoidot ja kirurgiset toimenpiteet. |
|
Lannoteintensiivinen |
Lannoitteiden käyttöön perustuva, paljon lannoitteita käyttävä. |
|
Liikevaihdon alaraja |
Tietty euromäärä, johon asti yritys voi tehdä tuloa ilman että se on velvoitettu maksamaan arvonlisäveroa tuotteistaan. |
|
Liikevaihto |
Yrityksen tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tulot ilman arvonlisäveroa. |
|
Lobbaus |
Tapa, jolla erilaiset erityisryhmät, kuten yritykset, yhteisöt, järjestöt tai yksityishenkilöt, pyrkivät epävirallisesti vaikuttamaan päättäjiin. |
|
Managerialismi |
Johtamisvaltaisuus. Johtamisen alan laajentaminen ja johtamisen edellytysten lisääminen. |
|
Mekaaninen eläkeiän nostaminen |
Päätös korottaa ikävuotta, jolloin työntekijä voi omasta päätöksestään ilman erikoistilannetta jäädä eläkkeelle. |
|
NATO |
Pohjois-Atlantin liitto, Yhdysvaltojen johtama poliittinen ja sotilaallinen liittouma. |
|
Normi |
Yhteiskunnassa sovittu sääntö tai yleisesti hyväksytty ajattelutapa tai käyttäytymismuoto. |
|
Normikriittisyys |
Arvosteleva ja arvioiva suhtautumistapa yhteiskunnassa tapahtuviin käyttäytymis- ja toimintamalleihin. |
|
Osuuskunta |
Yhtiömuoto, jossa omistajia ja päätösvallan käyttäjiä ovat sen jäsenet. Osuuskunnan tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla. |
|
Pääoma |
Taloustieteellinen käsite, joka käsittää kaikkia ei-inhimillisiä varoja joita voi omistaa ja vaihtaa markkinoilla, esim. maa, rakennukset, patentit, osakkeet. |
|
Pääomatulo |
Kaikki tulo, jota varallisuus kerryttää: omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto. vrt. ansiotulo. |
|
Paikallishallinto |
Paikallisten asioiden hoitaja. Kunta. |
|
Pakkoyrittäjyys |
Yrittäjyyteen joutuminen esimerkiksi työttömyyden kautta, vaikka henkilö ei haluaisi yrittäjäksi. |
|
Palestiinalaispakolaisten paluuoikeus |
Palestiinalaisten pakolaisten oikeus palata takaisin Palestiinan alueelle. |
|
Paperiton |
Henkilö, jolla ei ole laillista oikeutta oleskella valtion alueella. Paperittomuuteen johtaa esimerkiksi vanhan oleskeluluvan umpeutuminen, kielteisen oleskelupapäätöksen saaminen tai viisumin umpeutuminen. Joissain tapauksissa henkilö ei ole maahan saavuttuaan hakenut oleskelulupaa tai turvapaikkaa ollenkaan, jolloin henkilö on myös paperiton. |
|
Patriarkaalinen |
Miesten hallitsema tai määrittelemä. |
|
Perustulo |
Kansalaispalkka. Sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille pysyvästi maassa asuville maksetaan automaattisesti ja ehdoitta veroton ja kuukausittainen raha. |
|
Progressiivinen verotus |
Progressiivisessa verotuksessa veroprosentti nousee verotettavan rahasumman kasvaessa. |
|
Ratifiointi |
Sopimuksen lopullinen hyväksyminen ja täytäntöönpano. |
|
Robotisaatio |
Ihmisten tekemän työn korvaaminen roboteilla, automatisaation yksi muoto. |
|
Rodullistettu |
Rodullistettu ihminen on henkilö, johon rodullistaminen kohdistuu. Rodullistaminen tarkoittaa sosiaalista prosessia, jossa valta-asemassa olevat yhdistävät yksilöön tai ihmisryhmään ennakkoluuloja etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin perusteella. |
|
Schengenin sopimus |
Schengenin sopimus säätelee ihmisten liikkuvuutta rajojen yli sopijamaiden välillä. Sopimusta soveltavat valtiot muodostavat niin sanotun Schengen-alueen, jolla on yhteinen rajavalvonta ja jonka sisällä ihmisten liikkuminen tapahtuu ilman järjestelmällisiä tarkastuksia. |
|
Sitova kansanäänestys |
Kansanäänestys, jonka lopputulos sitoo lainsäätäjiä. Vastakohta nykylainsäädännön neuvoa-antavalle kansanäänestykselle, missä eduskunta joko hyväksyy tai hylkää kansanäänestyksen tuloksen. |
|
Siviilikriisihallinta |
Toimet, joilla pyritään vakauttamaan maailman konfliktialueita. Esimerkiksi poliisitoimen, oikeusviranomaisten ja syyttäjälaitoksen, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, vankeinhoitosektorin ja muun hallinnon kehittäminen tai laaja kohdemaan turvallisuussektorin uudistaminen. |
|
Solidaarisuus |
Yhteisvastuullisuus, yhteenkuuluvuuden tunne ja myötämielisyys kanssaihmisiä kohtaan. |
|
Sosiaalinen luototus |
Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. |
|
Sosialismi |
Sosialismi on talousjärjestelmä, mikä pohjautuu yhteisomistukseen sekä demokraattiseen päätöksentekoon talouden järjestämisestä. Sosialistinen yhteiskunta tavoittelee varallisuuden uudelleenjakamista sekä aidosti demokraattista kansanvaltaa (rahavallan ylitse) yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sosialistisesti järjestetty talous voi pohjautua työnjakoon, eli markkinoiden hyödyntämiseen tarpeiden täyttämisessä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Tuotanto on mahdollista järjestää kansalaisten arvojen ja tarpeiden pohjalta, sillä päätäntävalta talouden järjestämisestä on demokratisoitu. Voitontavoittelun logiikka ei siis määrää taloutta, vaan palvelut ja hyödykkeet tuotetaan kansalaisten toiveiden pohjalta. Valtion rooli nähdään yhteiskunnalle tärkeänä ja siirtymä kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää järjestelmää vaatii yhteistä koordinointia. Sosialistinen yhteiskunta on luokista vapaa. Katso myös termi kapitalismi. |
|
Spekulatiivinen riskisijoitus |
Laskelmoiva, keinotteleva ja suuriin riskeihin perustuva sijoitustapa. |
|
Starttiraha |
Tuki, jonka julkinen taho antaa aloittelevalle yrittäjälle yrityksen perustamista varten. |
|
Sukupuoli-identiteetti |
Yksilön kokemus omasta sukupuolestaan. |
|
Sukupuolisensitiivisyys |
Kulttuurin tuottaman sukupuolen havainnointi ja sen kriittinen tarkastelu. Sukupuolisensitiivinen kasvatus ottaa erityisesti huomioon sukupuoliin liittyvät käsitykset ja stereotypiat ja pyrkii eroon niistä. |
|
Suora toiminta |
Mielenosoitukset, kansalaistottelemattomuus, lakot yms. yksilöiden tai ryhmien järjestämä toiminta, jolla tavoitellaan poliittisia, taloudellisia tai yhteiskunnalllisia päämääriä. |
|
Talousjärjestelmän demokratisointi |
Demokraattisen päätöksenteon ulottaminen talouden vaikutusalueelle. Talouden halutaan olla olevan osa politiikkaa, eikä sanelevan reunaehtoja politiikalle. |
|
Talouskuri |
Politiikkaa, jossa erilaisilla talouspoliittisilla toimilla pyritään vähentämään valtiontalouden budjetin alijäämää, esim. julkisista palveluista leikkaaminen, verojen korotus. |
|
Tasauspaikkajärjestelmä |
Vaalituloksen laskentaan käytetty järjestelmä, jossa osa paikoista jaetaan vaalipiireissä, osa taas sen mukaan, kuinka paljon puolueet ovat saaneet ääniä koko maassa. Käytössä esim. muissa Pohjoismaissa. |
|
Tekijänoikeus |
Taiteilijan, muusikon, kirjailijan ym. lakisääteinen oikeus omaan teokseensa. |
|
Tietoliikenneinfrastruktuuri |
Internet- ja puhelinverkot. |
|
Tietoyhteiskunta |
Informaatioyhteiskunta, yhteiskuntamalli, jossa tiedon tuottaminen, jakaminen ja käsittely on merkittävässä osassa taloutta, politiikkaa, kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä. Teknologia on tietoyhteiskunnan edellytys. |
|
Trans |
Sanaa käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei ole yksiselitteisesti hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen yleensä liitettyjen odotusten mukainen. |
|
Tuotantoväline |
Taloustieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan välineitä joilla voidaan valmistaa hyödykkeitä. |
|
Turvapaikanhakija |
Ulkomaalainen, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. |
|
Työosuuskunta |
Osuukunta, jonka tarkoituksena on tarjota työtä jäsenilleen. |
|
Työsuhteiden ketjuttaminen |
Työnantaja tarjoaa työntekijälle useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia vakituisen työsopimuksen sijaan. |
|
Työtaistelu |
Työntekijöiden painostustoimi työnantajaa/ -ia kohtaan, esim. lakko, ulosmarssi tai mielenilmaus. |
|
Työväenliike |
Työläisten elinoloja puolustamista ja parantamista korostava liike. Jakautunut poliittiseen ja ammatilliseen työväenliikkeeseen (puolueet ja ammattiyhdistysliike). |
|
Uusiutuvat energialähteet |
Uusiutuva energia saadaan uusiutuvista lähteistä. Uusiutuvista lähteistä saatavaksi energiaksi määritellään muun muassa aurinko-, tuuli-, vesi-, aalto- ja vuorovesienergia. |
|
valmiusvelvollisuusjärjestelmä |
maanpuolustuksen strategia. vrt. yleinen asevelvollisuus. Valmiusvelvollisuusjärjestelmä koskisi kaikkia sukupuolia ja siinä säilytettäisiin kutsuntamenettely. Rauhan aikana asepalvelukseen pääsisi vapaaehtoispohjalta. Valtaosa ikäluokista määrättäisiin valmiusvelvollisiksi valmiusreserviin ennalta määrättyjä sodanajan tehtäviä varten. |
|
Verokilpailu |
Valtioiden välistä kilpailua matalimmasta veroprosentista, jolla houkutellaan mm. rikkaita yksityishenkilöitä tai yrityksiä muuttamaan maahan. |
|
Ydinaseriisunta |
Vähittäinen, kokonainen luopuminen ydinaseista. |
|
Yhdistelmätutkinto |
Toisen koulutusasteen suorittaminen niin, että opiskelija suorittaa samanaikaisesti useamman kuin yhden tutkinnon (ammatillisen tutkinnon rinnalla lukio ja/tai ylioppilastutkinto, lukion ja ylioppilastutkinnon rinnalla ammatillinen perustutkinto tai kaksi ammatillista perustutkintoa rinnakkain). |
|
Yksimielisyysperiaate |
Jokaisella päätöksentekoon osallistuvalla on veto-oikeus, jolla voi estää päätöksen syntymisen tai voimaantulon. |