Hyppää sisältöön

Suomen on tunnustettava armenialaisten kansanmurha

Tänään Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat tapaavat Helsingissä tarkoituksenaan jatkaa neuvotteluja kesäkuussa solmitun kolmikantasopimuksen sisältöjen edistämisestä. Sopimus on osa Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyysprosessia. Siinä muun muassa linjattiin Turkin vaatimusten mukaisesti maiden turvallisuusviranomaisten välisen yhteistyön tiivistämisestä ”terrorismin torjunnassa”.

Koska olemme todennäköisesti pian samassa sotilasliitossa Turkin kanssa, on Suomen valtion korkea aika tunnustaa armenialaisten kansanmurha. Tämän olisi pitänyt tapahtua jo kauan sitten. Kansanmurhan ovat tähän mennessä tunnustaneet muun muassa Euroopan parlamentti, Ruotsi, Viro, Ranska, Brasilia ja Kanada.

Nykyistä Turkkia edeltänyttä Osmanivaltakuntaa hallinnut nationalistinen nuorturkkilainen liike toteutti itä-Turkissa vuosina 1915-1917 joukkomurhien ja pakkosiirtojen sarjan, jonka seurauksena surmansa sai arviolta 800 000 – 1 500 000 armenialaista. Lisäksi sadat tuhannet ihmiset menettivät kotinsa sekä pakotettiin vaihtamaan kielensä ja uskontonsa. Saman kohtalon kokivat myös maan assyrialainen ja kreikkalaisortodoksinen vähemmistö. Tarkoituksena oli systemaattisesti hävittää armenialaiset ja muut vähemmistöt kansana ja kulttuurina. Näin haluttiin luoda etnisesti ja uskonnollisesti yhtenäinen valtio.

Vuonna 1923 tapahtuneesta perustamisestaan asti Turkin valtio on pyrkinyt salaamaan ja kieltämään kansanmurhan tapahtumisen sensuurin ja disinformaation avulla. Kymmeniä tapahtumista totuudenmukaisesti kirjoittaneita turkkilaisia toimittajia ja toisinajattelijoita on tälläkin hetkellä vangittuna. Turkin valtion yli vuosisadan ajan harjoittama kurdien sorto on jatkumoa samalle etnonationalistiselle politiikalle joka johti armenialaisten kansanmurhaan.

Suomi on jo pitkään ollut mukana Turkin sortopolitiikassa ja kurdeja vastaan kohdistetuissa aggressioissa myymällä Turkille sotatarvikkeita. Nyt olemme etenemässä yhä syvempään yhteistyöhön, joka voi johtaa pahimmillaan esimerkiksi poliittisten pakolaisten pakkopalautuksiin Turkkiin. Tässä tilanteessa puheet Suomen ihmisoikeusperustaisesta ulkopolitiikasta voidaan unohtaa. Meidän ei tule nöyristellä sortovaltoja, vaan irtaantua  kolmikantasopimiksesta ja asekaupasta Turkin kanssa. Armenialaisten kansanmurhan tunnustaminen on historiallisen vääryyden näkyväksi tekevä ele, joka ei Turkin hallitusta miellytä. Ja hyvä niin.

Lisätietoja:

Pinja Vuorinen 

Vasemmistonuorten puheenjohtaja

pinja[at]vasemmistonuoret.fi

0505019721