Ava Dahlvik.

Suomalaisten aseistakieltäytyjien oikeudet ovat taas nousseet ajankohtaiseksi aiheeksi. Euroopan aseistakieltäytyjien kattojärjestö EBCO julkaisi 1. elokuuta avoimen kirjeen, jossa vedottiin aseistakieltäytyjä Mitja Jakosen oikeuteen totaalikieltäytyä.

Suomen mielipiteenvapauden ja ihmisoikeuksien tilanne on huolestuttava. Säännöllisin väliajoin aseistakieltäytyjien asema herättää reaktioita niin kotimaisessa mediassa kuin myös kansainvälisesti.

Kuluneen vuoden aikana esimerkiksi YLE ja Helsingin Sanomat ovat nostaneet esiin totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksia ja niihin sisältyviä erilaisia epäkohtia. YK:n ihmisoikeuskomitea on toistuvasti huomauttanut, että totaalikieltäytymisestä ei tulisi rangaista, eivätkä asepalvelusta korvaavat vaihtoehdot saisi olla rangaistuksenomaisia. Myös Amnesty International on puuttunut tilanteeseen – ihmisoikeusjärjestö on linjannut Suomen totaalikieltäytyjien olevan mielipidevankeja.

Jakonen on yksi monista, arviolta viidestäkymmenestä vuosittaisesta totaalikieltäytyjästä. Hänet on viime viikolla tuomittu 98 päivän valvontarangaistukseen pyrkimyksestään toimia antimilitarististen arvojensa mukaisesti. Aseistakieltäytyminen on keino rakentaa yhteiskuntaa, jossa turvallisuuspolitiikkaa toteutetaan pitkäjänteisesti, jotta poliittiset kriisit eivät ehdi eskaloitua aseellisiksi konflikteiksi. 

Ei ole oikein, että nuoria tuomitaan vankeuteen sellaisten uskonnollisten ja poliittisten vakaumusten vuoksi, jotka estävät heitä osallistumasta armeijainstituution toimintaan tai tekemään rangaistuksenomaista palkatonta työtä.

Asepalveluksen suorittaneiden määrä on ollut tasaisessa laskussa viime vuosina ja lähiaikoina siihen ovat entisestään vaikuttaneet turvallisuuspoliittiset muutokset maailmalla. Esimerkiksi NATO-jäsenyyteen ja ilmastokriisiin liittyvä turvallisuuspoliittisen ilmapiirin kärjistyminen herättävät merkittäviä huolia ihmisoikeuksia polkevan asevelvollisuuden legitimiteetistä. Nämä syyt ovat vaikuttaneet myös Jakosen päätökseen totaalikieltäytyä, joka ilmenee hänen avoimesta totaalikieltäytymiskirjeestään.

Jäsenyyden sotilasliitossa oli tarkoituksena muun muassa tuoda meidät lähemmäksi “yleiseurooppalaista ja länsimaista arvoyhteisöä”.  Onkin paljon puhuvaa, että nämä “arvot” mahdollistavat kymmeniä mielipidevankeja vuodessa pelkästään Suomessa. Erityisen huolestuttavaa on se, miten Suomi poikkeaa muista liittouman eurooppalaisista maista mielipidevankeutta ylläpitävällä asevelvollisuudella.

Yhteiskunnan hälyttävää tahtia edennyt militarisoituminen vaatii vastatoimia. Ensimmäinen ja tärkein askel olisi se, ettemme enää rankaisisi ihmisiä heidän antimilitarististen tai pasifististen maailmankatsomuksiensa vuoksi. Perustuslakimme takaama mielipiteenvapaus ei toteudu, jos oikeusjärjestelmämme rankaisee sellaisista vakaumuksista, jotka eivät ole syrjiviä tai väkivaltaan yllyttäviä. 

Olkoon Mitja Jakonen viimeinen suomalainen, joka tuomitaan vankeuteen vakaumuksensa vuoksi.