Työmarkkinakentän kevät on ollut lakkoilun suhteen vilkas. Eniten on puhututtanut 1.4. alkanut Tehyn ja SuPerin aloittama hoitajien lakko. Myös esimerkiksi OAJ (opetusalan ammattiliitto), JHL (julkisella ja hyvinvointipalvelusektorilla työskentelevien ammattiliitto) ja Talentia (sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutettujen ammattijärjestö) ovat antaneet lakkovaroituksen.
Kun neuvottelut polkevat paikallaan ja työehdoista, kuten esimerkiksi palkoista, ei päästä sopuun, jää työntekijöiden viimeiseksi oljenkorreksi työtaistelutoimenpiteet ja lakkoilu. Lakko on työntekijän yhdistymis- ja järjestäytymisvapauteen liittyvä oikeus, joka toimii työnantajaan kohdistettuna työehtoneuvotteluja vauhdittavana tehokeinona.
Sosiaali-, terveys-, ja kasvatusaloilla, eli niin sanotuilla kutsumusaloilla ollaan totuttu matalaan palkkatasoon ja huonoihin työoloihin. Koronapandemia on entisestään heikentänyt työntekijöiden jaksamista, ja etenkin sote-alojen työoloja. Terveydenhuollon kantokyky on murtumispisteessä. Kun jaksaminen on kortilla ja palkkatasot pysyvät matalana, kutsumus ei riitä.
Tehyn vuonna 2019 teettämän kyselyn mukaan jopa 90% alle 30-vuotiaista hoitajista on harkinnut alanvaihtoa. Alan vaihtoa ovat harkinneet myös opettajat, lastenhoitajat ja perhepäivähoitajat: JHL:n mukaan 40% varhaiskasvatuksessa työskentelevistä lastenhoitajista ja perhepäivähoitajista on harkinnut vaihtavansa alaa. OAJ:n vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan kuusi kymmenestä opettajasta on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa. Lakkovaroituksia antaneet alat pitävät yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion perusrakenteet pystyssä. Niiden tärkeyttä yhteiskunnalle ei tule kyseenalaistaa.
Mediassa kiistellään lakon moraalisesta oikeutuksesta ja väitetään, kuinka lakkoilu olisi tässä maailmantilanteessa itsekästä. Jos nyt ei ole oikea aika lakkoilla, milloin on? Milloin on oikea aika osoittaa arvostusta hoitajille, opettajille ja varhaiskasvatuksen työntekijöille? Milloin on oikea aika korjata kyseessä olevien alojen palkkakuoppa? Kuka näitä yhteiskunnalle kriittisiä tehtäviä tekee, jos arki on kiireistä, palkka ei riitä elämiseen ja loppuun palamisen riski on todennäköinen
Hoitajien työtaistelussa ei viime kädessä ole kyse rahasta vaan poliittisesta tahdosta: onko valtiolla ja yksityisellä sektorilla tahtoa aikaansaada muutos, vai annetaanko katastrofaalisen tilanteen jatkua?
Vasemmistonuoret antaa täyden tuen Tehyn ja SuPerin lakolle ja tukee JHL:lää, Talentiaa ja OAJ:ta sekä työehtoneuvotteluissa että mahdollisissa tulevissa lakoissa.