- Työn kautta ihminen tuottaa elämisensä ehdot ja on yhteydessä muihin ihmisiin ja luontoon. Työ voidaan ymmärtää eräänlaisena ihmisen ja luonnon välisenä aineenvaihduntana.
- Kapitalismissa hallitseva työn muoto on palkkatyö. Palkkatyössä ihmiset jotka itse eivät omista ja hallinnoi tuotantovälineitä myyvät aikaansa ja työvoimaansa palkkaa vastaan. Myös monet yrittäjät ovat epäsuorasti palkkatyöntekijöitä, sillä heidän toimeentulonsa on riippuvaista muiden yritysten toiminnasta.
- Palkkatyö on yhteiskunnassamme normi, eikä muita työn muotoja yleensä tunnisteta samalla tavoin työksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ihminen on lähtökohtaisesti “työtön” mikäli hän ei ole palkkatyössä.
- Työ ymmärretään kuitenkin yhteiskunnassa hyvin kapeasti. On paljon työtä joka ei ole palkkatyötä, mutta korvaamatonta yhteiskunnan ylläpitämiselle.
- Tällaista työtä on esimerkiksi uusintava eli reproduktiivinen työ, kuten kotityöt, lasten kasvattaminen, vanhuksista ja sairaista huolehtiminen. Palkka- ja muu työ ovat tästä työstä riippuvaisia, ja se on usein vahvasti sukupuolittunutta.
- Työ mahdollistaa vapauden ja itseilmaisun jos se ei ole vieraantunutta. Vieraannuttavassa työssä ihminen on tekee työtä toisten määräysvallan alaisena, eikä hänellä ole vaikutusvaltaa työnsä päämääriin ja tapoihin. Kapitalisteilla on tämä työn autonomisuus, koska he ovat ulkoistaneet työn negatiiviset puolet muille.
- “Kaikki työ on arvokasta” on yleinen politiikassa toisteltava fraasi, mutta se ei pidä paikkaansa. Valtio tarkastelee työtä yleensä vain rahan kautta työllisyysprosentin ja verotulojen muodossa. Työssä merkittävintä on kuitenkin sen konkreettiset lopputulemat, materiaaliset vaikutukset. Siksi ei ole yhdentekevää millaisia töitä ihmiset tekevät, sillä työllä on aina vaikutuksia ympäristöön ja muihin ihmisiin.
- Työn tuottavuus ei kasva samaa tahtia työajan kanssa. Työaikaa on pyrittävä vähentämään työn tuottavuutta kasvattamalla.
- Työpaikkademokratia tarkoittaa työntekijöiden päätösvallan lisäämistä työpaikkansa asioista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi miten työtä tehdään ja mitä tuotetaan. Työpaikkademokratia lisää työhyvinvointia ja työn merkityksellisyyttä.
Tekstin on kirjoittanut Vasemmistonuorten talouspoliittisen kampanjan työryhmä!