Hyppää sisältöön

Kuulumisia kesäyliopistolta: Hiilikaivoksilta oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään

Liittohallituksen jäsenet Jiko Kylén ja Valtteri Harakka

Vasemmistonuorten delegaatio osallistui Euroopan vasemmistopuolueen ja Transform! europe -säätiön järjestämään kesäyliopistoon Espanjan Asturian itsehallintoalueella Mieresin kaupungissa 11-14.7. Kesäyliopisto on vuosittain järjestettävä koulutustapahtuma, johon kuuluu luentoja, alustuksia, työpajoja ja keskusteluita lukuisista eri aiheista. Tämän vuoden kesäyliopiston teemoja olivat erityisesti vihreä siirtymä ja rauha.

Mieresin alue, jossa kesäyliopisto järjestettiin, on käytännön esimerkki vihreän siirtymän ongelmista. Mieresin alueen talous rakentui hiiliteollisuuden varaan, jonka alasajo aloitettiin 2010-luvulla taloudellisista ja ympäristösyistä. Osana kesäyliopiston ohjelmaa pääsimme vierailemaan vanhoilla hiilikaivoksilla sekä oppimaan alueen kaivostyöntekijöiden aktivismista oikeudenmukaisen siirtymän puolesta.

Kesäyliopistoon ohjelmaan kuului alustus vihreästä ja oikeudenmukaisesta siirtymästä sekä nuorisoseminaari, jossa pohdittiin vaihtoehtoisia polkuja “green new dealille”. Suomeksi voidaan puhua vihreästä uusjaosta, jolla yleensä tarkoitetaan valtioiden moderneja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puhujat nostivat esiin lukuisia ongelmia oikeistolaisessa lähestymistavassa, jossa vihreä siirtymä keskittyy lähinnä teknologisiin innovaatioihin ja hiilineutraaliuteen. Tämän sijaan tarvitaan radikaalia talous- ja yhteiskuntajärjestelmien muutosta, joka tunnistaa ilmastonmuutoksen olevan vain yksi osa kokonaisvaltaista ekokriisiä yhdessä lajikadon ja elinympäristöjen tuhon kanssa.

Vasemmistolaisen vihreän vaihtoehdon on vastustettava kapitalistista ympäristöpolitiikkaa, jossa hiilineutraalius ja puhdas energia valjastetaan voiton tavoittelun ja vihreään kolonialismin työkaluiksi. Markkinavoimat eivät ratkaise ekokriisiä, vaan tarvitaan tietopohjaista ja demokraattista suunnittelua, jossa muutos tapahtuu alhaalta ylöspäin ja resurssien käyttöä ohjataan ihmisten ja ympäristön tarpeiden eikä rahallisen tuottavuuden perusteella. Rajoituksia on kohdistettava myös aloihin, joiden ympärisötuhot nykyisellään katsotaan oikeutetuiksi, kuten armeija ja puolustusvoimat.

Comillasin markiisin patsas Mieresin Bustiellon naapurustossa, jonka rakennutti kaivosyhtiö Sociedad Hullera Española työntekijöilleen.

Ihmisten hyvinvointi ei ole ympäristön hyvinvoinnin kanssa ristiriidassa vaan nimenomaan siitä riippuvainen. Mikäli valta on oikeistolla, vihreä siirtymä johtaa töiden menettämiseen ja kansan kurittamiseen samalla kun kapitalistit tuhlaavat hupenevat resurssit. Globaali oikeudenmukaisuus on siirtymän keskiössä, sillä ympäristökriisin ankarimmat vaikutukset kohdistuvat nykyisellään rikkaiden valtioiden hyväksikäyttämiin kansoihin ja alueisiin.

Ympäristöpolitiikan on oltava sosiaalisen ja ekologisen liitto, jossa talouskasvupakosta luopuminen lakkauttaa tuhoisat ja vieraannuttavat työt sekä takaa toimeentulon ja sujuvan siirtymän ihmisille ja ympäristölle suotuisaan toimintaan. Tällöin vihreä siirtymä ei tarkoita kurjistumista ja hyvästä luopumista, vaan lisääntyvää vapautta, yhdenvertaisuutta ja rauhaa.

Samalla kun teknologiaan kohdistuva kritiikki on olennaista ympäristöpolitiikassa, tekoäly on kenties aikamme mullistavin teknologia, jonka yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin on vastattava. Näitä vastauksia luonnehdittiin kesäyliopiston tekoälyä ja digitaalista kapitalismia käsittelevässä alustuksessa. Ongelma ei ole teknologia sinänsä vaan se, ketkä sitä käyttävät ja mihin. Osa vasemmistosta näkee tekoälyssä jopa vallankumouksellista potentiaalia, mikäli data siirretään yhteisomistukseen ja suuryritysten valta lakkautetaan. Tekoälyn mahdollisuuksina nähdään taloudellisen demokratian ja strategisen suunnittelun edistäminen.

Lyhyellä aikavälillä vaaditaan rajoituksia tekoälyä hallinnoiville teknologiajäteille ja valtioille. Vasemmiston on puolustettava ihmisten yksityisyyden suojaa ja tietojen käytön läpinäkyvyyttä sekä huolehdittava tekoälyn mahdollistaman työn murroksen oikeudenmukaisuudesta siten, että palkkerot minimoidaan ja jokaisen toimeentulo turvataan työstä riippumatta. Kaiken kaikkiaan vasemmisto haluaa vastustaa tekoälyn maailmanvalloituksen uhkakuvia – koneet eivät tavoittele ihmisten alistamista, mutta voivat toimia ihmisten työkaluna eriarvoisuuden, ennakkoluulojen ja ympäristötuhon kiihdyttämiseen. Siksi tekoäly on kehitettävä demokratiaa, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä resurssien uudelleenjakoa edistäväksi.

Ajankohtaisten poliittisten kysymysten lisäksi kesäyliopistossa puhuttiin eurooppalaisen vasemmistolaisen liikkeen tulevaisuudesta. Viime vuosina menestyneet vasemmistolaiset liikkeet eivät ole osa Euroopan vasemmistopuoluetta, kuten Alistumaton Ranska ja enemmistö Pohjoismaisista vasemmistopuolueista. Vasemmistoliitto erosi europuolueen tarkkailijajäsenyydestä kesäkuussa. Yhteistyötä eurooppalaisten vasemmistopuolueiden välillä tulisi lisätä kuppikuntiin jakautumisen sijaan.

Sen sijaan nuorten eurooppalaisten vasemmistolaisten yhteistyön lisääminen on viime vuosina edistynyt. Tästä esimerkkinä on Euroopan vasemmiston nuorisoverkosto, jonka kokoukseen kesäyliopistossa myös Vasemmistonuoret verkoston jäsenenä osallistui. Verkoston pyrkimyksenä on perustaa ensi vuonna yhteinen eurooppalainen liittojärjestö eri maiden vasemmistolaisille nuorisojärjestöille.

Kaikenkaikkiaan kesäyliopisto oli onnistunut tapahtuma ja suosittelemme kaikkia Vasemmistonuorten jäseniä hakemaan mukaan Vasemmistonuorten delegaatioon ensi vuoden kesäyliopistoon, kun sen haku julkaistaan. Toivottavasti se on jossain lähempänä Härmää ja Euroopan aikatauluja noudattavaa ja kasvisruokaan myönteisesti suhtautuvaa vyöhykettä!