Hilla Koskela ja Maiju Salminen
Olimme tapaamassa viime viikolla suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen edustajaa jutellaksemme EU:n täysistunnossa Strasbourgissa keskusteluun tiistaina (13.6.) tulevasta palkattomien harjoitteluiden kieltämisestä. Lisäksi puhuimme työmarkkinapolitiikasta ja vaikuttamispaikoista EU:ssa.
Opiskelijoiden jaksaminen ja toimeentulo on ollut tapetilla jo pidempään. Suomessakin tuleva hallitus on väläytellyt heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloon, sekä terveydenhuoltoon, vaikka todellisuudessa näihin tarvittaisiin kipeästi panostuksia.
Harjoittelu on usein täysin töihin verrannollista, ilman ohjausta, tukea ja korvausta. Tämä voi johtaa siihen, että harjoittelun ohessa on jopa käytävä palkkatöissä tai tehtävä lisäopintoja, vaikka jaksaminen kapitalistisessa yhteiskunnassa on useilla opiskelijoilla kortilla.
Palkattomat, pakolliset opintoihin kuuluvat harjoittelut lisäävät ja syventävät entuudestaan eri alojen opiskelijoiden epätasa-arvoa jopa koulujen sisäisesti. Etenkin naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysaloilla, palkattomat harjoittelut ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Näillä aloilla on muutenkin ongelmia palkkauksen ja houkuttelevuuden suhteen.
Toisaalta aloilla, joiden palkkanäkymät ovat hyvät, on yleensä myös paremmat mahdollisuudet palkallisiin harjoitteluihin ja työnantajat suorastaan kilpailevat osaajista, joita napata suoraan koulun penkiltä. Harjoittelujen pituuksissa ja määrissä on myös eroja. Vaikka EU:ssa on lähinnä puhuttu korkeakouluista, on SAK:n ja STTK:n EU-edustusto FinUnions nostanut myös toisen asteen tilannetta, sillä Suomessa myös toisen asteen ammatillisiin opintoihin kuuluu paljon harjoitteluja.
Tietyt tahot EU:ssa toivovat harjoittelulle tarkkoja raameja ja että harjoittelu itsessään määriteltäisiin paremmin. Harjoittelijoiden ei tulisi olla ilmaista työvoimaa eikä voitontavoittelun väline. Harjoitteluille on myös mietitty raameja, kuten enimmäispituutta, minimikorvausta ja toimeentulon varmistamista. Seuraava kysymys onkin, mikä lopulta on kohtuullinen korvaus tai elämiseen riittävä palkka?
Työmarkkinapoliittisilla ja vasemmistolaisilla tahoilla on EU:ssa paljon vaikuttamisen paikkoja ja tilaa otettavana. Vaikka omassa valiokunnassaan tämä palkattomien harjoittelujen päätöslauselma on saanut laajasti eri ryhmien edustajien tukea, ovat esimerkiksi EPP (mm. kokoomus) ja RE (mm. RKP, keskusta) isommassa skaalassa jakautuneita aiheesta. GUE/NGL (vasemmistoliitto) on päätöslauselman kannalla.
Nykyisillä ja tulevilla mepeillä ja vaikuttajilla on suuri valta ylivaalikautisessa ja pitkässä prosessissa. He päättävät direktiivin teosta ja sen yksityiskohdista. Direktiivi on pelkkää päätöslauselmaa sitovampi, mutta jo päätöslauselman läpimeno täysistunnossa voi vaikuttaa asenneilmapiiriin ja suhtautumiseen koskien palkattomia harjoitteluja.
Oli äärimmäisen kiinnostavaa ja hyödyllistä kuulla EU-tason vaikuttamisesta. EU:ssa tehtävä politiikka tuntuu usein vaikeasti lähestyttävältä ja etäiseltä monimutkaisten, pitkien ja byrokraattisten prosessiensa takia. EU:ssa on kuitenkin paljon vaikuttamisen paikkoja ja valtaa käytettävissä. EU:ssa voidaan vaikuttaa suoraan Suomenkin politiikkaan, sekä toisinpäin.
Debatti päätöslauselmasta käydään täysistunnossa 13.6. ja siitä äänestetään 14.6.
Kirjoittanut Vasemmistonuorten hallituksen jäsenet Maiju Salminen ja Hilla Koskela