Alex Oksanen
Paraikaa vallitsevassa keskustelussa palestiinalaisten tilanteesta ilmenee harvinaisen paljon väärää tietoa. Olen koostanut alle kolme useimmiten kohtaamaani myyttiä Palestiinasta tai palestiinalaisista. Jotta voimme ymmärtää asiat totuudenmukaisesti, on elintärkeää asettaa ne myös historialliseen kontekstiinsa.
Myytti 1: “Palestiinalaista identiteettiä/kansaa ei edes ollut olemassa ennen kuin Israelin valtio perustettiin”.
Jo vuonna 1919 brittiläisen vallan alla perustettiin Palestiinan arabikongressi (Palestine Arab Congress), joka koostui vuoden 1918 ja 1920 välillä muodostuneista muslimi- ja kristillisjärjestöistä. Palestiinan arabikongressin olemassaolo kumoaa kaksi myyttiä: että konflikti olisi vain muslimien ja juutalaisten välinen, ja että Palestiinalla ei ollut omaa kansallista identiteettiä ennen vuotta 1948, jolloin Israelin valtio perustettiin.
Myytti 2: “Palestiinalaiset eivät osanneet perustaa omaa toimivaa valtiotaan, joten on parempi, että Israel miehittää heidät”.
Paikallisten arabien mahdollisuudet rakentaa toimivaa valtiota itselleen ei ollut prioriteetti valtaa pitäville briteille Palestiinan brittiläisen mandaatin aikana. Alueelle muuttanut sionistiliike sai rauhassa rakentaa oman koulutusjärjestelmänsä, sekä muodostaa oman puolisotilaallisen järjestönsä, Haganahin. Samoja oikeuksia ei palestiinalaisille sallittu. Heillä ei ollut minkäänlaista oikeutta järjestäytyä kollektiivisella tasolla. Brittien hallinto – Intian ja Egyptin kokemuksista oppineina – pelkäsi liian koulutetun paikallisväestön tekevän heistä myös vaikeampia kontrolloida.
Myytti 3: “Israelissa ei ole apartheidia”.
Israelin hallinnon päämääränä on aina ollut myös palestiinalaisten alueiden miehittäminen.Israelin entinen pääministeri Ariel Sharon totesi jo vuonna 1972: “Asetamme juutalaisasutuksen palestiinalaisten väliin, ja sitten toisen juutalaisasutuksen suoraan Länsirannan yli, niin että kahdessakymmenessäviidessä vuodessa Yhdistyneet kansakunnat tai Yhdysvallat, kukaan, ei pysty niitä enää eriyttämään.”Israel on saanut lukuisia huomautuksia laittomista asutuksistaan: Kansainväliseltä Tuomioistuimelta (ICJ) vuonna 2004 ja 2024, Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolta vuonna 1979 ja vuotta myöhemmin 1980, Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukselta, sekä Israelin omalta korkeimmalta tuomioistuimelta vuonna 2012.
On tärkeää ymmärtää, kuinka oleellinen osa Israelin valtion luomista on ollut palestiinalaisten olemassaolon kieltäminen. Israelin valtio ei esimerkiksi tunnistanut vuonna 1948 kodeistaan ajettuja palestiinalaisia pakolaisiksi, sillä se olisi antanut ymmärtää, että Palestiina on heidän kotimaansa, joihin heillä olisi oikeus palata. Tämän seurauksena heitä ei koskaan asetettu YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) alaisuuteen. Sen sijaan heitä varten perustettiin United Nations Relief and Works Agency (UNWRA), se samainen järjestö, jonka toiminnan Israelin Knesset kokonaan kielsi 28.8.2024. On tärkeää ymmärtää, kuinka vahvasti Israelin intressin mukaista on ollut maalata joka ikinen palestiinalainen hallitsemattomina terroristeina, joille oikeus omaan valtioon ei kuulu. On meidän oma valintamme uskoa tai olla uskomatta kyseiseen narratiiviin.
Kuvassa Betlehemissä sijaitsevan Aida -pakolaisleirin vesiviljelys -puutarha, jossa Oksanen toimii vapaaehtoisena.
Tekstin kirjoittaja Alex Oksanen on Etelä-Suomen Vasemmistonuorten entinen varapuheenjohtaja ja sosiologian maisteri. Tällä hetkellä hän on länsirannikolla Eyewitnesspalestine järjestön Olive harvest brigade -delegaatiossa.