Venäjä aloitti helmikuussa täysmittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan, mikä kiihdytti Nato-keskustelua Suomessa. Ennen Nato-jäsenyyden vastustaminen yhdisti vasemmistolaisia mutta nykyään se jakaa vahvasti mielipiteitä.
Puoluevaltuusto antoi eduskuntaryhmälle mandaatin äänestää omantunnon mukaisesti. Eduskunnan täysistunnossa 17.5. vasemmistoliiton kansanedustajista enemmistö äänesti Nato-jäsenyyden puolesta ja osa vastaan. Äänestystuloksen perusteella Suomi on liittymässä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon eli sotilasliitto Natoon. Puoluekokouksessa puolueen viralliseksi linjaksi muotoutui jotakuinkin ”ei puolesta eikä vastaan”.
Nyt Vasemmistonuorten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on samanlaisen tarkastelun kohteena. Suhtautuuko Vasemmistonuoret Nato-jäsenyyteen kielteisesti, myönteisesti vai ei ota kantaa?
Jäsenäänestys on käynnissä! Äänestysohjeet on lähetetty Vasemmistonuorten jäsenille sähköpostitse. Jos olet Vasemmistonuorten jäsen, tarkista sähköpostisi! Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä keskustoimistoon.
Miten eri kantoja edustavat Vasemmistonuorten jäsenet perustelevat näkemyksiään? Haastattelimme kahta aktiivia Valtteri Harakkaa Helsingistä ja Aapo Reimaa Hämeenlinnasta.
Voisitteko alkuun esitellä itsenne!
Valtteri: Olen Valtteri Harakka, 22-vuotias teologian ja uskonnontutkimuksen opiskelija Helsingistä. Toimin Vasemmistonuorten International Committeen (kansainvälinen jaosto) puheenjohtajana, sekä Kansainvälisen Solidaarisuustyön hallituksessa. Sen lisäksi kirjoitan satunnaisesti eri lehtiin niin ulkopolitiikasta kuin marxilaisuudesta ja uskonnollisuudesta.
Aapo: Olen 20-vuotias hämeenlinnalainen opiskelija ja osavuotinen teollisuustyöntekijä. Toimin Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana sekä Kanta-Hämeen aluevaltuutettuna. Vasemmistonuorissa vaikutan rivijäsenenä.
Miten aiotte äänestää Vasemmistonuorten Nato-kannan muodostavassa jäsenäänestyksessä ja miksi?
Valtteri: Aion ehdottomasti äänestää jäsenäänestyksessä että Vasemmistonuoret suhtautuu jatkossakin kielteisesti Nato-jäsenyyteen. Samoin olisin äänestänyt, jos Suomi olisi järjestänyt kansanäänestyksen jäsenyydestä, kuten sen mielestäni olisi pitänyt.
Nato on de facto Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto, sillä sen puolustuskyky perustuu ensisijaisesti Yhdysvaltojen ydinaseiden muodostamaan uhkaan. Tämä näkyy myös Naton puolustuspolitiikassa, joka on johtanut monia rauhanomaisia maita kuten Norjan sotimaan rajojensa ulkopuolisissa konflikteissa, jotka ovat johtaneet tuhansien siviilien kuolemiin.
Vastustan Nato-jäsenyyttä myös, koska se tarkoittaa liittoutumista Turkin diktaattori Erdoganin kanssa ja osallisuutta kurdien jatkuvaan kansanmurhaan. Mielestäni ensisijaisesti turvallisuudestaan Suomen tulee vastata itsenäisesti, sen jälkeen yhteistyössä lähimaiden kanssa. Suomen ei tule koskaan liittoutua murhadiktatuurien, kuten Turkin kanssa.
Aapo: Aion äänestää Nato-myönteisen suhtautumisen puolesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan mursi Suomen aiemman liittoutumattomuuspolitiikan kivijalan. Venäjä on arvaamaton diktatuuri, jonka aiheuttamalta sotilaalliselta uhalta on välttämätöntä suojautua myös Nato-jäsenyydellä.
Lisäksi on tunnustettava tosiasiat. Suomi on jo nyt matkalla Naton jäseneksi. Onkin syytä kääntää katse siihen, millainen Nato-maa Suomi tulee olemaan. Nato-myönteisyyden ei tarvitse tarkoittaa uutta suomettumista esimerkiksi Turkin Erdoganin saappaiden nuolemisen muodossa. Nato-myönteisenäkin Vasemmistonuorten tulisi aktiivisesti edistää ihmisoikeuksien puolustamista ja ydinaseriisuntaa.
Mitä mieltä olette siitä, että Vasemmistonuoret ratkaisee kantansa kysymykseen jäsenäänestyksellä?
Valtteri: On surullista miten moni vasemmistoliikkeessä on tämän vuoden aikana kääntynyt Nato-myönteiseksi. Samaan aikaan viime vuonna ei olisi voinut kuvitella, että aiheesta tulisi reunakysymys, josta täytyy järjestää jäsenäänestys liikkeessämme.
Ymmärrän kuitenkin että jäsenäänestys täytyy järjestää juurikin muuttuneiden mielipiteiden johdosta. Toivon jäsenäänestyksen tuottavan Vasemmistonuorten hallitukselle vahvan mandaatin jatkaa hyvää Nato-kriittistä työtään, sille on paikka suomalaisessa yhteiskunnassa.
Aapo: Jäsenäänestyksen järjestäminen on erittäin hyvä ja toivottu ratkaisu. Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut niin perusteellisesti, että aiempaa kantaa on vastuullista tarkastella demokratian keinoin uudelleen.
Mitä tahdotte sanoa jäsenille, jotka eivät tiedä aikovatko osallistua äänestykseen?
Valtteri: Toivon että mahdollisimman moni osallistuu äänestykseen matalalla kynnyksellä. Kyseessä ei ole lopulta maailmaa mullistava päätös, kuten Suomen jäsenyys sotilasliitossa, vaan yksinomaan oman järjestömme kanta aiheeseen. Se ei siis vaadi ulkopoliittista asiantuntijuutta.
Toivon myös että riippumatta kumpaa kantaa äänestäjät suunnittelevat äänestävänsä, he tutustuvat myös vastapuolen argumentteihin avoimin mielin. Erityisesti Nato-vastaiset mielipiteet on ajettu suomalaisessa mediassa reunalle. Internetistä löytyy kuitenkin lukuisia resursseja, esimerkiksi Rauhanpuolustajien verkkosivuilta.
Aapo: Kannustan äänestämään. Suhtautuminen Natoon on iso valinta, joka tulee vaikuttamaan tuntuvasti järjestön tekemään politiikkaan. Äänestyksen tuloksella on aitoa merkitystä vain, jos äänestysprosentti saadaan riittävän korkeaksi.
Kiitos molemmille haastateltaville!