Kannanotto, vapaa julkaistavaksi 13.11.2021 klo 15.00
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) odotettu, kaksiviikkoinen ilmastohuippukokous päättyy lauantaina 13.11. Glasgow’ssa. Kokous on merkittävä, sillä se on ensimmäinen kerta, jossa tarkastetaan Pariisin ilmastokokouksessa sovitut, viisivuosittaiset ilmastotavoitteiden kiristämiset joihin maat sitoutuivat. Skotlantiin kerääntyikin maailman valtioiden johtajia, kuninkaallisia, suurteollisuuden sekä yritysmaailman edustajia ja mieltä osoittanieta ilmastoaktivisteja.
Surullista kyllä ilmastohuippukokous on ollut odotettua kunnianhimottomampi. Vaikka parantamista on tapahtunut esimerkiksi uudelleenmetsittämisen saralla, on kokonaisuus ollut vaatimaton. Maailman johtajat ovat toistelleet tavoitetta pitää ilmaston lämpeneminen “reilusti alle kahdessa asteessa”, sen sijaan, että sitoutuisivat vahvasti lämpenemisen hillitsemiseen 1.5 asteeseen.
"Nykyisten laskelmien mukaan maailma on menossa kohti 2.4 asteen lämpenemistä. Tämä on täysin katastrofaalista. Maailman johtajilla ei ole ollut riittävää kunnianhimoa kriisin ratkaisemiseksi. Ilmastoaktivistit ovat pääasiassa kokoussalien ulkopuolella samalla, kun fossiilisten polttoaineiden lobbarit istuvat kokouksissa vesittämässä päätöksiä.”, toteaa Vasemmistonuorten vasta valittu puheenjohtaja Pinja Vuorinen, joka on parhaillaan paikan päällä Glasgow’ssa.
Ilmastokokouksessa, kuten ilmastokriisin torjunnassa ylipäänsä, on kyse myös rahasta. Jo vuoden 2009 ilmastohuippukokouksessa Kööpenhaminassa maailman rikkaat maat lupasivat tukea globaalia etelää sadalla miljardilla dollarilla vuoteen 2020 mennessä. Tätä tavoitetta ei ole vieläkään saavutettu.
"Ilmasto-oikeudenmukaisuudessa on kyse myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Rikkaat valtiomahdit globaalissa pohjoisessa ovat aiheuttaneet valtaosan kasvihuonepäästöistä teollistumisen alkuajoista lähtien. On meidän vastuumme ottaa suurempi rooli kriisin ratkaisemisessa niin omia päästöjämme leikaten, kuin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia maita tukien rahallisesti, teknologisesti ja muilla tarvittavin keinoin.”, sanoo Suomen nuorten ilmastodelegaatti COP26:ssa ja Vasemmistonuorten jäsen Maija Kuivalainen.
Vasemmistonuoret vaatii, että Suomi ottaa vahvemman roolin ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Suomen ilmastolaki on uudistettava, ja siihen tulee kirjata sitova velvoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilinegatiivius on saavutettava pian tämän jälkeen. Lakiin tulee asettaa sitovat välitavoitteet, joilla hiilineutraalius saavutetaan. Toimien tulee tukea luonnon monimuotoisuuden suojelua, ja kaikissa toimissa on huomioitava sosiaalinen kestävyys, jonka lisäksi niiden on mahdollistettava reilu siirtymä. Ilmastolain on vahvistettava nuorten osallisuutta päätöksenteossa.
Vasemmistonuoret vaatii myös kansalaisfoorumin perustamista Suomeen. Kansalaisfoorumi on edustuksellisen demokratian rinnalla toimiva ja demokratiaa laajentava elin, joka koostuu satunnaisotannalla valittavista Suomen kansalaisista. Toimintamalliltaan Kansalaisfoorumi on deliberatiivinen, eli pohtiva ja keskusteleva elin, joka tuottaa ehdotuksia ilmastotekoihin.
Ilmastokriisi ei tunne valtioiden rajoja ja siksi meillä on yhteinen globaali vastuu toimia. Elinkelpoisen planeetan takaaminen tuleville sukupolville on kaiken elämän elinehto. Niinpä Suomen on sisäpolitiikan lisäksi otettava vahva rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa – eikä toimia puhuvana päänä metsäteollisuudelle, kuten presidentti Sauli Niinistö ilmastohuippukokouksen alussa.
"Alkuperäiskansat ovat ilmastokriisin etujoukoissa, sillä vaikka he muodostavat vain 5% maailman väestöstä, suojelevat he 80% maailman biodiversiteetistä. Myös Suomi on kolonisoinut alkuperäiskansa saamelaisia, ja tämän kolonisaation purkamisen on oltava keskeinen osa Suomen ilmastopolitiikkaa.”, muistuttaa Kuivalainen.
Kolonisaation lisäksi myös kapitalismi on ilmastokriisin perisyitä. Maailman päästöt ovat lähteneet huimaan nousuun etenkin maailmansotia seuranneiden talouskasvun vuosien jälkeen. Talousjärjestelmä, joka nojaa jatkuvaan kasvuun ei ole yhtenevä elinkelpoisen maapallon kanssa. Maapallon resurssit ovat keskittyneet vain muutaman ihmisen käsiin, eikä tavallisilla ihmisillä ole valtaa päättää siitä, miten niitä käytetään.
"Erääksi ilmastoliikkeen sloganiksi on valikoitunut ‘system change, not climate change’, eli ‘järjestelmämuutos, ei ilmastonmuutos’. Iskulause on oikeassa, mutta sitä toistettaessa pitää myös muistaa, että nykyjärjestelmällä on nimi – ja se on kapitalismi. Emme voi ratkaista ilmastokriisiä, ellemme muuta talousjärjestelmäämme. On siirryttävä ekososialistiseen järjestelmään.” jyrähtää Vuorinen.
Lisätietoa:
Pinja Vuorinen
puheenjohtaja 2022-2023
Pinja Vuorinen: vuorinen.pinja[at]gmail.com
Maija Kuivalainen
Nuorten ilmastodelegaatti 2021-2022