Aloite 1: Opiskelijoiden YTHS-maksut eivät saisi mennä ulosottoon
Esitämme, että Vasemmistoliitto vaatii, että opiskelijoiden YTHS-maksut eivät mene ulosottoon. Opiskelijoiden rahatilanne on jo valmiiksi vaikea, joten on kohtuutonta, että YTHS-maksut voivat mennä ulosottoon. Viime vuoden aikana YTHS-maksuja meni ulosottoon yli 6000 kpl. Sen lisäksi, että maksu ei saisi mennä ulosottoon, on lasku lisäksi lähetettävä kotiin.
Aloite 2: Seksityöläisten palveluiden mainostamista pitäisi helpottaa
Esitämme, että Vasemmistoliitto edistää seksityön mainostamisen helpottamista koskevaa lainsäädäntöä.
Aloite 3: Vasemmistoliitto määrittelee itsensä ekososialistiseksi puolueeksi
Esitämme, että Vasemmistoliitto lisää sääntöihinsä maininnan olevansa ekososialistinen puolue.
Ekososialismi aatteena ja sanana leviää jatkuvasti yhä laajemmalle kansainvälisessä vasemmistossa. Yksinkertaistettuna ekososialismi tarkoittaa aatetta, joka pyrkii korvaamaan ekologisesti kestämättömän kapitalismin kestävällä talousjärjestelmällä, joka ei perustu pääoman loputtomaan kasaamiseen ja luonnon hyväksikäyttöön. Ekososialistinen yhteiskunta pyrkii täyttämään inhimilliset tarpeet vaarantamatta planeetan rajoja ja muiden lajien elinmahdollisuuksia.
Termi on samalla irtiotto yleiseen, mutta jo vanhahtavalta ja sisällyksettömältä tuntuvaan punavihreyden -käsitteeseen. Se erottaisi meidät sekä aatteellisesti että mielikuvien tasolla paremmin erityisesti vihreistä. Vaikka ismit ovatkin vain yksi osa politiikkaa, eikä niihin tule ripustautua liian tiukasti, on niistä käytävä keskustelu tärkeää yhteiskunnallisen mielikuvituksen haltuunoton kannalta. Sosialismilla on edelleen mahdollisuus tulla käsitetyksi positiivisessa valossa nykyajalle relevanttina aatteena. Määrittelemällä itsensä ekososialistiseksi vasemmistoliitto edustaa rehellisesti sitä aatesuuntaa jota ohjelmissamme ja politiikassamme tunnustamme.
Aloite 4: Vasemmistoliiton ja Vasemmistonuorten yhteisen mentorointiohjelman perustaminen
Vasemmistonuoret tekee vasemmistoliiton nuorisotyötä, ja on poliittinen koti monille nuorille jotka eivät ole puolueen toiminnassa aktiivisesti mukana. Monen vasemmistonuoren poliittinen aktiivisuus kuitenkin katkeaa, vähenee tai muuttaa muotoaan heidän jäsenyytensä lakatessa 30 vuotta täyttäessä. Siirtymä nuorisojärjestöstä puolueeseen on selvä pullonkaula, ja jonka myötä vasemmistoliitto menettää monta potentiaalista jäsentä ja aktiivia.
Siksi Vasemmistonuoret esittää, että vasemmistoliitto yhteistyössä Vasemmistonuorten kanssa suunnittelee ja ottaa käyttöönsä valtakunnallisen mentorointiohjelman, jonka tarkoituksena on helpottaa siirtymistä nuorisojärjestöstä puolueen toimintaan. Ohjelma selkeyttää puolueessa toimimisen tapoja ja vaikuttamisen paikkoja, vahvistaa poliittista aktiivisuutta, saattaa yhteen Vasemmistonuorten nykyiset aktiivit ja alumnit sekä luoda tiiviimpiä yhteyksiä vasemmistonuorten ja vasemmistoliiton välillä. Se sisältäisi esimerkiksi tapaamisia mentorien ja mentoroitavien kesken, erilaisiin teemoihin ja mentoroitavien valitsemiin kehityskohteisiin liittyviä harjoitteita Vanumood-alustalla, sekä ohjelmaan osallistuvien yhteiset aloitus- ja lopetustapaamiset.
Vasemmistonuoret on liittokokouksessaan hyväksynyt aloitteen vastaavanlaisen ohjelman toteuttamisesta kaudella 2022-2023. Järjestöllä on valmiudet ja suunnitelmat mentoroinnin aloittamisesta, mutta ohjelman tulisi varmasti olemaan paljon tehokkaampi, mikäli se pystytään toteuttamaan yhteistyössä puolueen kanssa, jolloin se myös sekä toisi lisäresursseja että hyödyttäisi enemmän molempia osapuolia.
Aloite 5: Vasemmistoliitto kannattaa ja edistää kansalaisfoorumin perustamista
Esitämme, että vasemmistoliitto ottaa julkilausutuksi tavoitteekseen kansalaisfoorumin perustamisen Suomeen.
Kansalaisfoorumi on demokratian ja osallisuuden syventämisen keino, jonka tarkoituksena on paikata parlamentaarisen päätöksenteon puutteita ja kyvyttömyyttä vastata erityisesti planeetan laajuiseen ilmasto- ja ympäristökriisiin. Kansalaisfoorumia ovat ajaneet monet ruohonjuuritason liikkeet, mutta Suomessa sitä on viime vuosina popularisoinut erityisesti Elokapina. Idea on kuitenkin toistaiseksi jäänyt muiden teemojen varjoon, ja jotta se olisi mahdollista toteuttaa on poliittisten puolueiden otettava foorumin perustaminen ohjelmaansa, kuitenkin varmistaen että sen henki ja tarkoitus säilyvät vesittymättä.
Kansalaisfoorumin tarkoituksena on mahdollistaa oikeudenmukainen järjestelmämuutos ilmastokriisin estämiseksi. Foorumiin valitaan satunnaisotannalla sukupuolen, iän, ammatin, asuinpaikan, etnisyyden ja muiden vastaavien ominaisuuksien perusteella edustava otos väestöstä. Jäsenten tehtävänä on ammattimaisten fasilitoijien sekä tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden avustuksella keskustella avoimesti ratkaisuista ilmastokriisiin, ja laatia tältä pohjalta aloitteita, suosituksia ja/tai sitovia toimenpidelinjauksia eduskunnalle, hallitukselle ja muille valtion elimille.
Joukko vasemmistoliiton kansanedustajia on jo vuonna 2021 esittänyt vastaavanlaisen elimen perustamista, mutta tämä tavoite on syytä ottaa myös puolueen viralliseksi linjaksi. Ilmastokriisiin vastaaminen vaatii uusia avauksia, ja vasemmistopuolueen on toimittava yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen järjestelmämuutoksen puolesta.
Aloite 6: Asevelvollisuusaloite - valikoiva asevelvollisuusmalli valmiusvelvollisuusmallin tilalle
Esitämme, että vasemmistoliitto siirtyy kannattamaan kaikkia sukupuolia koskettavaa valikoivaa asevelvollisuutta. Puolue uudistaa asevelvollisuuskantansa niin, että se kannattaa siviilipalveluksesta ja aseistakieltäytymisestä rankaisemisesta luopumista.
Aloite 7: Metsähallituksen hakkuutavoitteille pysyvä katto
Esitämme, että vasemmistoliitto ajaa Metsähallituksen vuosittaiselle hakkuutavoitteille pysyvää kattoa, sekä hakkuukohteiden tarkempaa rajaamista. Tarkoituksena on estää valtion metsien liikahakkuu ja luonnon monimuotoisuuden heikentäminen valtion talouden ja teollisuuden raaka-ainetarpeiden paikkaamisen vuoksi.
Tällä hetkellä Metsähallituksen kuutiometrimääräistä vuosittaista hakkuutavoitetta on poliittisista syistä nostettu usein. Maan laajuiselle kokonaishakkuumäärälle tulisi määrittää katto. Lisäksi hakkuiden ulkopuolelle tulisi kokonaan jättää luonnontilaiset, vanhat ja uhanalaisiin luontotyyppeihin lukeutuvat metsät, sekä retkeily- ja virkistyskäyttöön tarkoitetut metsät, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja saamelaisalueella poronhoitoelinkeinoon saamelaiskulttuuriin negatiivisesti vaikuttavat hakkuut.
Katon tarkka vuosittainen kuutiometrimäärä sekä kokonaan hakkuiden ulkopuolelle jätettävien alueiden tarkempi määrittäminen on jätettävä ensisijaisesti tutkijoiden ja asiantuntijoiden määriteltäväksi, sillä pitkäaikaisesti kestävän tason määrittäminen on hankalaa.
Aloite 8: Kaivosteollisuuden kansallistaminen
Esitämme, että vasemmistoliitto kannattaa kaivosteollisuuden kansallistamista ja valtiollisen kaivosyhtiön perustamista. Kaivoslain uudistuksen lisäksi on tärkeää, että kaivosten toiminta pysyy demokraattisen päätöksenteon ulottuvilla ja tuotot Suomessa. Lisäksi, mikäli saamelaisalueelle halutaan perustaa kaivos jolla on alueen yhteisöjen ja asukkaiden tuki, mahdollistaa kansallinen kaivosyhtiö hankkeen toteuttamisen demokraattisesti ja paikallisia hyödyttävällä tavalla.
Aloite 9: Vegaanisille elintarvikkeille alennettu alv-kanta
Kasvispohjaiseen ruoantuotantojärjestelmään siirtyminen on tieteellisen tutkimuksen perusteella perusteltua sekä ilmaston, ympäristön, eläinten oikeuksien, ruokaturvan, kansanterveyden että maaseudun elinvoimaisuuden ja maatalouden kehittämisen kannalta. Siirtymällä on kiire, sillä ilmastonmuutos etenee ja samaan aikaan lihateollisuus ja lihan kulutus jatkavat edelleen kasvuaan.
Julkisuudessa on aika ajoin esitetty mahdollisuutta niin sanottuun lihaveroon, eli lihan ja lihajalosteiden korkeampaan arvonlisävero (alv) kantaan. Vaikka tällaista veroa voidaan ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta pitää perusteltuna haittaverona, voi sillä olla negatiivisia vaikutuksia erityisesti pienituloisten ja haja-asutusalueella asuvien ihmisten elämään. Lisäksi elintarvikkeiden veronkorotus on epäsuosittu toimi ja poliittisesti hankala ajaa läpi.
Siksi esitämme, että vasemmistoliitto ajaa vegaanisille elintarvikkeille alennettua arvonlisäverokantaa, muiden elintarvikkeiden alv:n jäädessä nykyiselle tasolleen. Tämä alentaisi tuotteiden hintoja ja tekisi niistä kilpailukykyisempiä tällä hetkellä huomattavasti edullisempiin lihatuotteisiin nähden, mikä oletettavasti lisäisi niiden menekkiä ja vähentäisi lihan kulutusta. Tämä tukisi erityisesti kotimaista tuotantoa, parantaisi yritysten kannattavuutta, lisäisi investointeja ja tuoteinnovaatioita ja kannustaisi tuottajia vaihtamaan tuotantoalaa.
Alennetun alv-kannan tarkka prosentti on jätettävä tarkemman veropoliittisen kokonaisharkinnan tulokseksi, mutta sen tulisi kuitenkin olla alle 10 %. Lisäksi on vielä tarkemmin määriteltävä, mitä kaikki elintarvikkeet otetaan alennukset piirin, mutta sen pitäisi vähintään sisältää kaikki kasviproteiinit,-juomat ja rasvat.
Aloite 10: Humaania päihdepolitiikkaa!
Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistoliitto ajaa entistä humaanimpaa päihdepolitiikkaa. Päihdepolitiikan painopiste on ollut pitkään käytön estämisessä ja rangaistavuudessa, mutta sen on siirryttävä vastuulliseen, riskejä minimoivaan ja haittoja vähentävään suuntaan.
Päihdepolitiikan painopisteet:
- Käyttöhuoneita ja pistovälineiden vaihtopisteitä pitää olla saatavilla jokaisella hyvinvointialueella.
- Päihteiden testausmahdollisuus ja hallussapito vapautettava muillekin tahoille (esim. käyttäjille ja tutkijoille) kuin poliisille ja tullille.
- Päihteet tulee ensi sijassa dekriminalisoida ja päihteiden käytön sekä hallussapidon rangaistavuudesta on luovuttava.
- Päihdepalveluihin sekä katkolle on päästävä välittömästi henkilön niin halutessa ja lääkkeellisen hoidon lisäksi on oltava tarjolla lääkkeettömiä vaihtoehtoja ja psykososiaalista tukea.
Aloite 11: Psykedeelien lääkinnällinen käyttö sallittava!
Vasemmistonuoret vaatii, että vasemmistoliitto edistää psykedeelien käyttöä lääkinnällisessä tarkoituksessa. Tutkimusta psykedeelien käytöstä lääkinnällisessä tarkoituksessa tulee lisätä. Euroopan ja Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaiset ovat hyväksyneet jo psilosybiinin ja MDMA:n tutkimisen mahdollista masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja traumaperäisen stressihäiriön hoidollista käyttöä varten. Jos tulokset puoltavat psilosybiinin käyttöä esimerkiksi terapian ohella, on Suomen otettava uusi hoitomuoto mahdollisimman nopeasti käyttöön.
Aloite 12: Vasemmistonuoret yhtyy Helsingin vasemmiston piirin aloitteeseen kannattaa huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistoa rikoslaista (dekriminaalisaatio)
Ehdotamme, että Helsingin vasemmiston piiri kannattaa huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistoa (ns. dekriminalisaatiota) sekä sitoutuu ajamaan asiaa puoluekokousaloitteella Vasemmistoliiton puoluekokouksessa kesäkuussa 2022.
Huumausaineiden käytön rangaistavuuden poisto rikoslaista eli dekriminalisaatio tarkoittaa, että huumausaineiden käyttö ja esimerkiksi pienien määrien hallussapito eivät olisi enää laissa kiellettyjä. Käytön dekriminalisaation jälkeenkin huumausaineiden tuotanto, valmistus, tuonti, vienti, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu ja kauppa olisivat rangaistavia. Aloitteessa ei siis ajeta huumausaineiden laillistamista eli huumausaineiden yleistä saatavuutta ja niiden laillista jakelua tai esimerkiksi kannabiksen kotikasvatuksen sallimista.
Dekriminaalisaatio ei estä puuttumasta huumeidenkäytön aiheuttamiin ongelmiin yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Dekriminalisaatio toimenpiteenä on osa ennaltaehkäisevää ja haittoja vähentävää huumepolitiikkaa, jolla pyritään pitämään huumeidenkäytön aloittamisen kynnys korkealla, mutta myös eri keinoin parantamaan huumeita käyttävien henkilöiden elämänlaatua sekä vähentämään yhteiskunnalle eri tavoin aiheutuvia huumeidenkäyttöhaittoja ja -kustannuksia. Huumeidenkäytöstä ei saa seurata kohtuuttomia ja pahimmillaan koko loppuelämää hankaloittavia seurauksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Huumetilanne Suomessa 2020 -raportin mukaan huumausainerikoksista määrätään rikoslain (39/1889) 50. luvussa. Vuonna 2001 voimaan tulleessa rikoslain muutoksessa (654/2001) määriteltiin huumausaineen käyttörikos eli huumausaineen käyttö tai pienten määrien hallussapito, josta rangaistuksena on sakkoa tai maksirangaistuksena puoli vuotta vankeutta. Käyttörikoksen osalta huomioidaan myös mahdollisuus toimenpiteistä luopumisesta, jos henkilö hakeutuu hoitoon. Valtakunnansyyttäjä on antanut syyttäjille uusitun yleisen ohjeen seuraamuksen määräämisestä huumausaineen käyttörikoksesta (VKS:2018:2) vuonna 2018, joka sisältää ohjeet esimerkiksi toiminnan porrasteisuudesta, toimenpiteistä luopumisesta ja hoitoon ohjaamisesta. Poliisihallituksen ohje menettelystä huumausaineen käyttörikosta koskevissa asioissa (POL-2018-49612) on uusittu vastaavasti. Poliisin ohjeessa käsitellään myös poliisin suorittama hoitoonohjaus sekä alle 18-vuotiaiden nuorten puhuttelutilaisuuksien järjestäminen. Yleensä käyttörikoksesta seuraa sakkorangaistus.
Vuonna 2019 Suomessa annettiin Tilastokeskuksen mukaan 17 804 tuomiota huumausaineiden käyttörikoksesta. Eniten tuomioita annettiin amfetamiinin (4 667) ja kannabiksen (4 002) käytöstä. Vajaassa puolessa näistä tapauksista oli kyseessä vain yhden huumausaineen käyttö tai pienen määrän hallussapito.
Euroopan tasolla Suomessa on huumekuolemia väkilukuun suhteutettuna paljon. Viime vuosina erityisesti alle 25-vuotiaiden huumekuolemat ovat lisääntyneet Suomessa huolestuttavasti. On näyttöä siitä, että huumeiden yliannostustapauksissa ei aina uskalleta hakea apua, koska käyttäjät pelkäävät rikosoikeudellisia ja muita seurauksia.
Nykyjärjestelmässä ongelmaksi on muodostunut käyttörikosmerkintöihin liittyvät erilaiset seuraamukset ja stigma. Käyttörikosmerkintä saattaa johtaa kohtuuttomiin seuraamuksiin yksilön elämän kannalta: esimerkiksi koulutus- ja uravalinnat saattavat vaikeutua. Pahimmillaan käyttörikosmerkintä voi edesauttaa yksilön syrjäyttämistä yhteiskunnasta.
Huumeidenkäyttöön tulisi puuttua ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Huumeidenkäyttäjille on oltava tarjolla entistä enemmän sosiaali- ja terveyshuollon palveluita kuten mini-interventioita, erilaisia tuki- ja hoitopalveluita, etsivää huumetyötä sekä korvaushoitoa. Nämä palvelut on tarjottava tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa. Viranomaisten toiminnan tulee kaikin tavoin edistää huumausaineiden käytön ennaltaehkäisyä, vähentämistä ja lopettamista.
Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kannattaa huumeidenkäytön dekriminalisaatiota.
Aloite 13: Suojataan lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa mahdollistamalla oikeudellinen vanhemmuus kahta useammalle silloin, kun se vastaa lapsen tosiasiallisia perhesuhteita.
Yhä useammassa perheessä lapsella on useampia kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun on kyse uusperheestä, apilaperheestä tai polyamoristen vanhempien perheestä. Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan. Lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä riippumatta.
Joskus lapsen perheessä on kahta useampia vanhempia jo lapsen syntymästä lähtien. Tällaisissa perhetilanteissa lapsen etu on syntyä oikeudellisesti selkeään tilanteeseen, jossa lapsen oikeudelliset perhesuhteet ovat yksiselitteiset jo ennen lapsen syntymää.
Joskus on kyse siitä, että lapselle on lapsen elämän varrella muodostunut tosiasiallinen vanhemmuussuhde johonkin hänelle merkitykselliseen aikuiseen. Tällainen suhde on nykyään mahdollista vahvistaa perheen sisäisellä adoptiolla, mutta yhden vanhemmista on luovuttava vanhemmuudestaan, jos lapsella muuten olisi adoption seurauksena kolme oikeudellista vanhempaa. Usein lapsen etu todellisuudessa vaatisi sekä suhteen luomista uuteen vanhempaan että yhteyden säilyttämistä jo olemassa oleviin vanhempiin.
Nykylainsäädäntö mahdollistaa, että lapsella voi olla kahta useampia huoltajia. Tämä ratkaisee lapsen huoltoon liittyviä käytännön kysymyksiä, mutta ei takaa lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet elatukseen, tapaamiseen ja perintöön liittyvät nimenomaan oikeudelliseen vanhemmuuteen, eivätkä ole ratkaistavissa riittävällä tavalla muuten[1]. Myös perhevapaat on sidottu yhä tiukemmin oikeudelliseen vanhemmuuteen, mikä rajaa useamman vanhemman lasten oikeutta hoivaan.
Hyväksyessään tämän aloitteen, puolue tulee toimimaan sen eteen, että lapselle voitaisiin vahvistaa kahta useampia oikeudellisia vanhempia. Sen mahdollistamiseksi:
- vanhemmuuslakia tulee uudistaa siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voitaisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista kolmen tai neljän vanhemman perheissä.
- adoptiolakia tulee uudistaa siten, perheen sisäisessä adoptiossa ei kenenkään tarvitse luopua vanhemmuudestaan.
[1] Vain oikeudellisen vanhemmuuden kautta lapselle voi syntyä oikeus elatukseen kaikilta vanhemmiltaan. Lapselle voi testamentata perintöä, mutta ilman oikeudellista vanhemmuutta lapsi ei automaattisesti peri vanhempaansa, lapsella ei ole oikeutettu perinnön lakiosaan, alempaan veroluokkaan eikä hänellä ole asemaa pesän jäsenenä. Tuomioistuin voi uuden lapsenhuoltolain nojalla määrätä lapselle tapaamisoikeuden tosiasialliseen vanhempaan. Lapsen oikeuksien näkökulmasta tämä on kuitenkin eri asia kuin oikeudelliseen vanhemmuuteen liittyvä lapsen lähtökohtainen oikeus tavata vanhempaansa.
Aloite 14: Sääntömuutos aloiteoikeudesta Vasemmisto-opiskelijoille
Lisätään puolueen sääntöjen 12 pykälään aloiteoikeus Vasemmisto-opiskelijat ry:lle ja muutetaan pykälä seuraavanlaiseksi: "Aloitteita puoluekokoukselle voi tehdä perus- tai kunnallisjärjestön jäsen, suora henkilöjäsen, perusjärjestö, kunnallisjärjestö, piirijärjestö, puoluehallitus, puoluevaltuusto ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, puoluehallituksen hyväksymät itsenäiset toimintaryhmät sekä puolueen naistoiminnasta vastaava Vasemmistonaiset ja ruotsinkielisestä toiminnasta vastaava Landsstyrelsen (molemmat rekisteröimättömiä erityisjärjestöjä), Vasemmistonuoret ry, Vasemmisto-opiskelijat ry sekä Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry."
Aloite 15: Kurdistanin työväenpuolueen, (PKK, Partiya Karkerên Kurdistan) poistaminen EU:n terroristijärjestöjen listalta
Vasemmistoliiton on otettava selkeä kanta sekä oltava aloitteellinen PKK:n poistamiseksi Euroopan unioni terroristilistalta yhdessä muiden eurooppalaisten (vasemmisto)puolueiden kanssa.
Vuonna 2002 PKK lisättiin Turkin valtion pyynnöstä EU:n terroristilistalle. Taustalla on vuosikymmeniä jatkunut maan sisäinen konflikti Turkin ja sen sortaman kurdikansan välillä. 20 vuoden aikana tilanne Lähi-idässä on kuitenkin oleellisesti muuttunut. Terroristilistauksessa ei ole esimerkiksi huomioitu vuosina 2013-2015 käytyjä rauhanneuvotteluita Turkin ja PKK:n välillä ja tästä seurannutta väliaikaista rauhaa. Lisäksi PKK:lla on edelleen merkittävä rooli ISIS:n vastaisessa taistelussa Lähi-idässä.
Terrorismin vastaisen sodan aikana valtiot ovat käyttäneet terroristi-nimitystä poliittisena aseena. Sen avulla on heikennetty kansalaisoikeuksia ja tukahdutettu muun muassa sananvapautta. Lisäksi oppositiojohtajia ja sen kannattajia on tuomittu vankeuteen ja murhattu.
Vasemmistoliiton on vaadittava PKK:n poistamista EU:n terroristilistalta rauhan, vapauden, demokratian, vakauden ja ihmisoikeuksien takia.
Aloite 16: Vasemmistoliitto ei aseta ehdokasta presidentinvaaleissa, ja linjaa, että presidentti-instituutiosta tulee luopua.
Vuonna 2024 käydään seuraavat presidentinvaalit. Vaalit ovat perinteisesti olleet vasemmistolle vaalit, joissa äänimäärä on jäänyt matalaksi ja omien teemojen nostaminen on ollut vaikeaa. Siispä vasemmistoliiton tulisi olla asettamatta omaa ehdokasta seuraavissa presidentinvaaleissa. Jättämättä osallistumatta vaaleihin puolue voi kohdistaa resursseja hyödyllisempiin kohteisiin.
Sen lisäksi, että vasemmistoliitto jättää asettamatta ehdokkaan vaaleihin, on sen linjattava, että presidentti-instituutiosta tulee luopua. Presidentinvaalit ja - instituutio eivät tue demokratiaa, vaan heikentävät sitä henkilöimällä ja epäpolitisoimalla politiikkaa sekä keskittämällä valtaa. Valtaa ei tule kuitenkaan keskittää nykyistä enempää pääministerille presidentin sijasta, vaan sitä on jaettava valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Tuomalla esiin vaihtoehtoja epädemokraattiselle presidentti-instituutiolle vasemmistoliitto voi ottaa haltuun poliittista keskustelua paljon tehokkaammin, mitä se presidenttikampanjalla voisi.
Aloite 17: Kannabis lailliseksi
Esitämme, että vasemmistoliitto vaatii kannabiksen laillistamista, myynnin siirtämistä valtio-omisteisiin liikkeisiin ja pienimuotoisen kotikasvatuksen sallimista.
Kannabiksen käyttö on todella yleistä. THL:n mukaan noin 700 000 on joskus kokeillut kannabista, vuoden aikana sitä käyttää noin 200 000 ja kuukauden aikana noin 60 000 henkeä. Kannabiksen laillinen asema tekee siis merkittävästä, erityisesti nuoriin painottuvasta joukosta rikollisia, vaikka kannabiksen haitat ovat varsin maltillisia muihin päihteisiin, alkoholi mukaan lukien, verrattuna.
Merkittävä osa Suomessa myytävästä kannabiksesta on pientuotantoa, mutta erityisesti hasiksen myyntiin liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Mikäli nämä rahavirrat ohjattaisiin pääsääntöisesti valtiolle, järjestäytyneen rikollisuuden rahavirrat pienenisivät ja käyttäjien ostama tuote olisi tasalaatuista valtion verotulojen lisääntyessä. Laillisen kannabiksen viljely olisi merkittävä työllistäjä ja taloudellinen piristysruiske, auttaen elävöittämään maaseutua.
Kannabis on laillistettu lukuisissa valtioissa ja osavaltioissa Euroopassa ja Amerikan mantereella.
Aloite 18: Puoluekokouskausi kaksivuotiseksi
Esitämme, että vasemmistoliiton puoluekokoukset järjestetään jatkossa kahden vuoden välein niin, että seuraava puoluekokous järjestetään vuonna 2024.
Aloite 19: Maa- ja metsätalouspoliittisen työryhmän perustaminen
Esitämme, että vasemmistoliitto perustaa maa- ja metsätalouspoliittisen työryhmän.
Vasemmistoliiton on oltava koko maan puolue sekä uskottava vaihtoehto maaseudun asukkaita ja elinkeinoja koskevissa keskusteluissa. Suomalaisen maaseudun elinkeinot ovat murroksessa ilmastonmuutoksen ja ekokriisiin pakottaessa yhteiskuntaa siirtymään kestävämpään ruoantuotantoon ja maankäyttöön sekä leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä. Työryhmä, joka keskittyy taajama-alueiden ja syrjäseutujen elinkeinoihin vahvistaisi aluepoliittista osaamistamme sivuuttamatta politiikan muilla osa-alueilla tehtyä aluepoliittista työtä.
Työryhmä laatii puolueelle maa- ja metsätalouspoliittisen ohjelman, jossa hahmotellaan laajasti vasemmiston visio Suomen maaseutuelinkeinojen ja perustuotannon tulevaisuudesta reilun ekologisen siirtymän kontekstissa. Lisäksi työryhmä ottaa kantaa ja tekee toimintaa ajankohtaisiin maa- ja metsätaloutta koskeviin aiheisiin liittyen. Työryhmässä tulisi kiinnittää erityistä huomiota jäsenten edustavuuteen taustojen suhteen.
Vasemmistoliitosta on yhä merkittävämmin tullut kaupunkilaisten puolue. Työryhmän toiminnan tavoitteena on tehdä vasemmistoliitosta tällainen keskustelija maa- ja metsätalouden saralla sekä popularisoida ja kirkastaa kantojamme erityisesti puolueelle tällä hetkellä heikoilla kannatusalueilla ja äänestäjäsegmenteissä, joissa aluepoliittiset kysymykset ovat tärkeitä.
Aloite 20: Vasemmistonuoret voi halutessaan liittyä Vasemmistoliiton yhteisöjäseneksi
Vaikka Vasemmistonuoret ei olekaan Vasemmistoliiton jäsenjärjestö, on se tehnyt vuodesta 1995 asti puolueen nuorisotyötä muun toimintansa ohella. Tämä on näkynyt selvimmin puolueen nuorien ehdokkaiden tukemisena vaaleissa.
Vasemmistoliiton säännöissä on myönnetty joitakin erityisoikeuksia järjestölle. Vasemmistonuorilla on oikeus tehdä aloitteita puoluekokoukselle (puolueen sääntöjen 12 §) ja järjestön valitsemalla edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus puoluekokouksessa (13 §). Järjestön valitsemalla edustajalla on myös läsnäolo- ja puheoikeus puoluevaltuuston kokouksessa (22 §). Näiden lisäksi Vasemmistoliitolla on ollut tapana kutsua Vasemmistonuorten puheenjohtaja puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kokouksiin, vaikka kyse ei ole sääntömääräisestä asiasta.
Vasemmistonuoret päätti vuoden 2019 liittokokouksessaan toteuttaa selvityksen vasemmistoliiton jäsenjärjestöksi liittymisestä. Selvitys toteutettiin vuoden 2020 aikana yhteistyössä vasemmistoliiton ja Vasemmistonuorten kesken. Selvitys totesi, että mikäli nuorisojärjestö haluaa formalisoida suhteensa puolueeseen, olisi yhteisöjäsenyys paras malli.Yhteisöjäsenyys mahdollistaisi puolueen nuorisotyötä tekevälle järjestölle sääntömääräiset paikat puoluekokouksessa sekä -valtuustossa.
Vuoden 2021 liittokokouksessa Vasemmistonuoret päättivät jäsenäänestyksen järjestämisestä yhteisöjäsenyydestä. Jotta jäsenäänestys voidaan toteuttaa mielekkäästi, tulisi puolueen mahdollistaa yhteisöjäsenyys Vasemmistonuorille.
Siispä esitämme, että vasemmistoliitto muuttaa sääntöjään yhteisöjäsenyyden osalta siten, että se hyväksyy Vasemmistonuoret yhteisöjäsenikseen, mikäli Vasemmistonuoret jäsenyyttä hakevat.