Valokuva Jarkko Lampuotista.

 

Koska eduskuntavaalit lähestyvät, on syytä vähintään ilmastoteeman nimissä nostaa jälleen ydinkysymys pöydälle. Tätä varten valitsin mielivaltaisesti muutaman ydinvoimakeskustelun yhteydessä usein esiintyvän väitteen ja koetan niitä nyt lyhyesti, kriittisesti ja ennen kaikkea ytimekkäästi arvioida.

On syytä aluksi painottaa, että tässä, niin kuin en muuallakaan, pyri asettamaan vastakkain uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa tai pyytämään täysin tarpeettomasti ja keinotekoisesti valitsemaan näiden väliltä. Jos kommentoin esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan liittyviä seikkoja, pyrin ainoastaan asettamaan eri energiamuodot samalle kritiikin tasolle. Poikkeuksena tästä vastakkainasettelusta voi ehkä pitää puunpolttoa, jota en laajamittaisesti käytettynä pidä hyvänä vaihtoehtona. Energiakysymyksissä uusiutuva ei olekaan synonyymi hyvälle tai toivottavalle.

”Ydinvoima on kallista”

Ydinvoima ei nykyisellään ole energiantuotantomuotojen halvimmasta päästä. Tähän vaikuttaa esimerkiksi raskas, mutta yleensä tarpeellinen (turvallisuus)sääntely ja esimerkiksi laitosten massiivisuus ja niihin liittyvät pääomakustannukset. Kehitteillä olevat nykyisiä laitoksia pienitehoisemmat modulaariset reaktorit voisivat ainakin osin vastata tähän ongelmaan tekemällä ydinvoimaloista sarjatuotantoa.

Yhtä vähän kuin tuuli- ja aurinkovoiman kohdalla, ydinvoiman rakentamista pohtiessa ei ole hyödyllistä kuitenkaan ajatella pelkästään hintaa, vaan myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tarvittavaa nopeutta.

”Ydinvoima on liian hidas vastaamaan ilmastonmuutokseen”

Historiallisesti nopein hiilipäästöjen vähentäminen on saavutettu ydinvoimalla silloinkin, kun tavoitteena ei ole edes ollut hiilipäästöjen vähentäminen (ks. oheinen kuva). On siis erikoista väittää, että ydinvoima olisi liian hidasta.

 

 Janne M. Korhonen, jmkorhonen.net (CC BY-NC-SA) (kuvaa rajattu).

Kuva: Janne M. Korhonen, jmkorhonen.net (CC BY-NC-SA) (kuvaa rajattu).
 

Noin neljä viidesosaa maailman primäärienergiasta tulee edelleen fossiilisista lähteistä, eikä uusiutuvien kasvulla ole saatu kuin katettua energiankäytön kasvu. Uusiutuvilla ei siis ole globaalisti vielä vähennetty fossiilisten käyttöä. Ei ole epäselvyyttä, etteikö tekemistä olisi vielä hillittömästi – ja etteikö se pitäisi tehdä nopeasti.

”Suomi ei tarvitse enää lisää ydinenergiaa (tai uusia reaktorilupia)”

Tämä väite on ihan perusteltu, jos ajatellaan vain sähköntuotantoa ja hyväksytään myös runsas puunkäyttö energiantuotannossa. Jos sen sijaan ajatellaan lämmöntuotannon muuttamista vähähiiliseksi tai myös puunpoltosta luopumista, uusille ydinreaktoreille voisi olla käyttöä esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa.

”Ydinjäteongelmaa ei ole ratkaistu”

Ydinjätteiden loppusijoitus on Suomessa suunniteltu erityisen pitkälle ja loppusijoitukseen liittyvää tutkimusta tehdään edelleen. Esimerkiksi erään Posivan arvion mukaan vuosittainen säteilyannos joskus 10 000 vuoden päästä suoraan ydinjätehaudan päällä elävälle yksilölle voisi vuoden aikana vastata noin kahden banaanin syömisestä saatavaa säteilyannosta. 

Toisaalta, ydinjäte on niin pitkäikäistä ja vaarallista pitkälti koska pääosa nykyisistä reaktorityypeistämme ei hyödynnä suurinta osaa polttoaineesta.

”Uraania ei riitä enää pitkään”

Uraanin riittävyys polttoaineeksi riippuu siitä, minkä sukupolven reaktoreita käytetään. Nykyisissä, vedellä hidastetuissa 2. ja 3. sukupolven reaktoreissa uraanista ”poltetaan” pois vain pieni osa. Hidastaminen tarkoittaa tässä neutronien nopeuden hidastamista ja sitä kautta sitä, millaisia ydinreaktioita polttoaineessa voi ylipäätään tapahtua. Kehittyneemmissä nopeita neutroneita käyttävissä reaktoreissa uraanin (tai vaikka toriumin) energiasta käytetään valtavasti suurempi osa, ja nämä polttoaineet riittävät silloin satoja tai tuhansia vuosia. Samalla syntyvä ydinjäte on vähemmän haitallista.

”Ydinvoima on vaarallista”

Mitä tulee ydinvoiman tuottamaan energiamäärään suhteessa sen tilastollisesti aiheuttamiin ylimääräisiin kuolemantapauksiin, ydinvoima kilpailee sijoista tuuli- ja aurinkovoiman kanssa siinä missä fossiiliset polttoaineet ovat tappavuudessa kirkkaasti kärkipaikoilla. Sama trendi on karkeasti nähtävissä myös rahallisissa ulkoiskustannuksissa.

Historian pahimman ydinonnettomuuden aiheuttaneen Tšernobylin ydinreaktori oli malliltaan surkea, siitä puuttui nykyaikaisia suojaratkaisuja ja sitä käytettiin tietoisesti väärin turvamekanismit ohittaen, kun reaktorilla haluttiin tehdä tehokokeita yön pikkutunteina. Erilaisia virheiden tasoja oli siis useita, ja onnettomuuden jälkihoitoa, kuten tiedottamista, leimasi yleinen järjenköyhyys. Onnettomuuden vakavuudesta huolimatta siitä katsotaan seuranneen varmasti vain 50 kuolemantapausta ja kokonaismäärältään tilastollisesti arvioituna enintään 4000. Vertailun vuoksi ulkoilman pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa 1800 ennenaikaista kuolemaa joka vuosi, tilastollisesti tietysti nämäkin. Modernit reaktorit ovat turvallisuusominaisuuksiltaan ja -vaatimuksiltaan merkittävästi parempia, eikä vastaavan kaltainen onnettomuus ole nykyään todennäköinen.

”Uraanin louhinta aiheuttaa ympäristöongelmia”

Uraanin tuotanto ei ole haitatonta ympäristölle, mutta ei ole täysin mikään muukaan kaivostoiminta. Monet vähähiiliset uusiutuvat energiantuotantotavat vaativat ydinvoimaan verrattuna vastaavaa energiamäärää kohden yleisesti ottaen selvästi suuremman määrän betonia, lasia, terästä, alumiinia ja muovia. Sikäli kun nämä eivät ole kierrätysmateriaaleja, ne täytyy tehdä neitseellisistä raaka-aineista muun muassa kaivostoiminnan ja öljynporauksen keinoin.

Lisäksi, ydinvoiman vaatima maa-ala kokonaisuudessaan on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi tuulivoiman vaatima maa-ala. Koska ihmiskunta tarvitsee kipeästi maata myös muihin tarkoituksiin, maakysymystä ei voida jättää arvioimatta energiantuotantotapoja valittaessa.

”Ydinvoima on vanhanaikaista”

Ydinvoima keksittiin 1900-luvulla, energiaa tuottavia laitoksia ryhdyttiin käyttämään sen jälkimmäisellä puoliskolla ja sitä kehitetään edelleen. Erinäisten asioiden polttaminen ja tuulen, auringon ja veden hyödyntäminen energian keräämiseksi sen sijaan ovat ikivanhoja tapoja. Tämä väite onkin älyllisesti höttöisimmästä päästä ja pyrkii lähinnä luomaan mielleyhtymän ydinvoiman ja epämiellyttävänä koetun ”vanhanaikaisuuden” välille.

”Ei pidä puhua teknologisista ratkaisuista vaan kulutuksen vähentämisestä”

Molemmista. Ja mielellään pienellä inhorealismin sävyttämällä varauksella.

 

Tämän tekstin tarkoitus oli ennen kaikkea tarjota uusia näkökantoja ydinvoimaan niille, joille kriittisyys ydinvoimaa kohtaan perustuu yksipuolisiin ja usein ympäristöliikkeen piiristä tuleviin väitteisiin. Siinä missä ympäristöliike on saanut ja saa aikaan paljon hyvää, on silläkin harha-askeleensa.

 

Jarkko Lampuoti
Vasemmistonuorten hallituksen varajäsen


Lähteitä ja lisätietoa

Breeder reactor.
https://en.wikipedia.org/wiki/Breeder_reactor

ECOFYS Final report. EU Commission 2014.
https://ec.europa.eu/energy/en/content/final-report-ecofys

ExternE-projekti.
http://www.externe.info/externe_d7/

Hjerpe ym. Posiva Biosphere Assessment report 2009.
http://www.posiva.fi/files/1230/POSIVA_2010-03web.pdf

IEA World Energy Balances.
https://www.iea.org/statistics/balances/

Pienhiukkasten vaikutusmekanismit. THL 2016. (https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/pienhiukkasten-vaik...)

Quadrennial Technology Review. US DoE 2015.
https://www.energy.gov/sites/prod/files/2017/03/f34/quadrennial-technolo...

Vidal ym. Metals for a low-carbon society (supplementary information). Nature Geoscience 2013.
https://media.nature.com/original/nature-assets/ngeo/journal/v6/n11/extr...

WHO 2005. Chernobyl: the true scale of the accident. (https://www.who.int/mediacentre/news/releases/2005/pr38/en/)

Yle uutiset. ”5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"”.
https://yle.fi/uutiset/3-10443963