Hesso katsoo hymyillen kameraan, pitelee sateenkaarilippua kädessään.

Kansainvälisen kuukautispäivän kunniaksi minullakin on menkat! Kalenterista nopeasti tarkastettuani voin sanoa vuotaneeni vähän päälle kaksi viikkoa. Ei mitenkään tavatonta mutta nauris alkaa jo kyllä kypsyä tilanteeseen.

Menkat, hilloviikot, punainen vallankumous, irma-täti, kuun hehkuvat ja puolukkabileet. Rakkaalla lapsella monta nimeä ja niin pois päin, silti itselleni näistä huumoripitoisista kiertoilmaisuista nousee ensisijaisesti mieleen yksi kuukautisten suurimpia ongelmia: niiden vähätteleminen.

Kahteen viikkooni on sisältynyt nyt särkylääkkeitä, useita paketteja terveyssiteitä ja pakotettua liikkumista vaikka kroppa haluaisi lysähtää sohvalle lämpötyyny alavatsalle aseteltuna. Särkylääkkeet onneksi tehoavat menkkoihini, kaikilla lähipiirissäni ei näin ole. Terveyssiteet ärsyttävät minua: en vaihda sidettä turhaan vaan ainoastaan tarpeeseen ja aina kun paketteja menee useampia, huutaa päänsisäinen ekososialistini minulle vihaisena sekä pettyneenä. Olen joutunut useasti elämässäni pysähtymään terveyssidehyllylle miettimään, onko minulla oikeasti varaa ostaa siteitä. Valitettavasti menkkani eivät kysele rahallista tilannettani saapuessaan. Kuukuppi on haastava itselläni ja kestositeitä en ole saanut ostettua koska rahallinen tilanne on huono. Seuraava tavoitteeni on ommella omia kestositeitä pieneksi käyneiden vaatteiden kangaspaloista, katsotaan miten onnistuu.

Liikuntaakin pitää harrastaa, kaupassa täytyy jaksaa käydä normaalisti ja arjen pitää pyöriä. Eiväthän ne niin pahat voi oikeasti olla ne kuukautiset? Näin minulta on työelämässä kysytty, enkä vieläkään tiedä vastausta joka ei johtaisi toiseen vähättelevään kommenttiin. Pidän tämän vastauksen löytämistä yhtä todennäköisenä kuin yksisarviseen törmäämistä Porin kävelykadulla – en siis läheskään mahdottomana, vain haasteellisena.

Jos olen julkisella paikalla ystävien kanssa ja epämukavuuteni huomataan, yritän nopeasti sivuuttaen vain tokaista miten “menkat vain vähän väsyttävät, ei tässä muuta!”, koska pelkään jo kysymyksen noustessa ilmaan jonkun ottavan seuraavaksi esille vihaamani menkkakiertoilmaisun. Sieltä se kuitenkin usein tulee, erityisesti vanhemman väen käyttämänä. “Jaa, naistenvaivat siis haittaavat.” Ja niin viikkojen verenvuotamisen, jatkuvan päänsäryn, hirveän turvotuksen ja painavan uupumuksen cocktailiin saapuu vielä sukupuolidysforia. Tuntuu niin pahalta, että haluaisin vain napata kahvipöydästä hammastikkuja työntääkseni niitä varpaankynteni alle, sekin tuntuisi taivaalliselta tähän yhdistelmään verrattuna.

Kokemukseni omasta sukupuolesta on pirstaleinen. Suurimman osan ajasta olen kuitenkin hyvin varma että sana nainen ei tunnu oikealta. Se tuntuu jo melkein loukkaukselta niitä ihmisiä kohtaan jotka tietävät miten kokevat sukupuolensa, kun tulen liitetyksi heidän joukkoonsa jonkun ulkopuolisen toimesta. Ja silti, minulla on menkat. Menkat ilman naista ei tunnu minusta yhtään vaikealta.

Kansainvälisen kuukautispäivän tavoite on rikkoa tabuja, häpeää ja vaikenemista kuukautisten ja niihin liityvien ongelmien ympäriltä. Toinen tärkeä teema on puhua kuukautishygienian merkityksestä ja pyrkiä kohti maailmaa, jossa jokaisella on oikeus ja mahdollisuus hoitaa kuukautisensa hygieenisesti sekä turvallisesti. Hyvä kuukautishygienia on edellytys toimia osana yhteiskuntaa: mahdollisuus hyvään menkkahoitoon parantaa kouluun osallistumista, töiden tekemistä sekä arjen sujuvaa pyörittämistä.

Valitettavan monet joutuvat jäämään yksin vaikeidenkin oireidensa kanssa, eikä Suomessakaan ole itsestäänselvää että taloudelliset resurssit riittäisivät jokaisella kuukautisten hoitamiseen ja niiden kanssa pärjäämiseen. Samaan aikaan oletus menkoista on, että kaikkea voi ja pitää tehdä samalla otteella ja energialla kuin menkkojen ulkopuolellakin. Kuukautisiin liittyvää häpeää koetaan myös sukupuolesta riippumatta, eikä ole reilua jatkaa menkkakeskustelua “naisasiana”, vaan kyseessä on suurta osaa väestöstä koskettava luonnollinen osa elämää.

Koen olevani kaikesta tästä valituksestani huolimatta hyvin etuoikeutettu. Minulla on lähipiirissä ystäviä jotka jakavat vaikeiden menkkojen kokemuksen, hyvä tukiverkosto joka tuo minulle siteitä kun rahat ovat lopussa tai olen lähtenyt jonnekkin ilman terveyssiteitä laukussani kun yllätysmenkat ovat iskeneet. Kaikilla ei tällaista verkostoa ole. Niin kauan kun haluamme todella rakentaa yhteiskuntamme tasa-arvoisesti, meidän on mahdollistettava kuukautisten hoitaminen alueesta, tulotasosta sekä sukupuoli-identiteetistä riippumattomasti. Kukaan ei saa valita menkkojaan, eivätkä ne tule koskaan poistumaan osana ihmisten arkea. Siksi sinäkin voit tehdä osasi ja tehdä menkoista normaalin osan arkea! Jaa kokemuksia, lahjoita hygieniatuotteita kotiapupalveluihin ja kohtaa muiden menkat avoimesti.

Lisää tietoa menkoista, päivästä ja mahdollisuuksista toimia menkkojen hyväksi löydät täältä.

Emma Hesso
Vasemmistonuorten hallituksen jäsen
Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtaja