Koronapandemian kaltaiset ilmiöt kuormittavat helposti mielenterveyttämme. Yhtäjaksoisen uutisvirran seuraaminen aiheuttaa monille paljon turhaa ahdistumista sekä huolta yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Toisaalta, on järkevää olla tietoinen hallituksen sekä THL:n tekemistä uusimmista päätöksistä, mutta jatkuvalla uutisten lukemisella on helposti enemmän negatiivisia seuraamuksia. Jos luemme jokaisesta uhrista oman uutisen, eivät voimavaramme millään riitä mihinkään muuhun kuin kroonistuvaan huoleen ja ahdinkoon. Myötätuntouupumus on aikamme ilmiö.
On hyvä huomata, kuinka media usein keskittyy pääasiassa negatiivisiin uutisiin. Suomi on kuitenkin pärjännyt verrattain erinomaisesti taistelussa koronaa vastaan ja siksi Suomi on pystynyt hiljalleen palaamaan takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Suomessa todetut koronatapaukset ovat olleet laskussa ja ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen torstaina 4.6. raportoitiin nolla tartuntaa. Viimeisin koronatartuna Lapin sairaanhoitopiirissä on todettu 12.5. ja Länsi-Pohjassa 27.5. Toisin sanoen tätä kirjoittaessa Lapin maakunnan alueella olemme saaneet elää ilman koronaa jo yli kuukauden. Lapin sairaanhoitopiirissä on myös kaikki koronan tartuntaketjut onnistuttu jäljittämään. Tämän vuoksi lappilaisena on hyvä olla varuillaan uutisvirtaa lukiessa. Koulujen avaamisen jälkeen esimerkiksi Lapin Kansassa raportoitiin kuinka “Kouluissa on todettu useita koronatartuntoja – ‘Riski koronan laajamittaisesta leviämisestä lähiopetuksessa on pieni’” (LK 21.5.2020). Artikkelissa mainitaan, kuinka kaikki tautitapaukset ovat Espoossa, Sipoossa, Mäntsälässä, Porvoossa, Helsingissä ja Vantaalla, toisin sanoen tapaukset sijoittuvat pääkaupunkiseudulle tai sen välittömään läheisyyteen. Lukija voi miettiä, olisiko artikkeli ollut niin kiinnostava luettavaksi sekä jaettavaksi, jos artikkeli olisi otsikoitu “Kouluissa on todettu useita koronatartuntoja pääkaupunkiseudulla”, sillä siinä on vähemmän ‘shokkiarvoa’ verrattuna alkuperäiseen otsikkoon.
Koronasta ei pysty vielä tekemään suurempia johtopäätöksiä ennen kuin tämä pandemia saadaan kuriin. Ruotsissa oletettiin massaimmuniteetin suojaavan ihmisiä uusilta aalloilta, mutta uuden tiedon valossa tämä ei ole todennäköisesti mahdollista. Joissain maissa on myös raportoitu ihmisten sairastuvan uudestaan koronaan eli immuniteettia ei välttämättä synny kaikilla taudin sairastamisen jälkeen. Tästäkään ei ole luotetattavaa tieteellistä näyttöä, sillä olemme toisaalta vasta koko pandemian alkuvaiheissa. Sitäkään emme tiedä, kuinka nopeasti virus voi mutatoitua ja siksi on hyvä pysyä varuillaan - mutta ei ahdistuneena. Medialla on tässä tilanteessa erittäin tärkeä rooli yleisen, myös henkisen, turvallisuuden takaamiseksi.
Turhaan vastakkainasetteluun osallistuminen klikkiotsikkoja jakamalla pelaa pelkästään vihan- ja pelonlietsojien pussiin. Sen sijaan, että jakaisimme ongelmallista informaatiota, vaikka edes tiedottamisen nimissä, kannattaisi meidän sen sijaan raportoida ongelmalliset postaukset ja jättää ne oman onnensa nojaan. Joka kerta kun ongelmallisen henkilön kirjoittama valeuutinen tai -blogiteksti jaetaan, saa tämä henkilö lisää katselukertoja ja siten mahdollisesti rahaa mainostajilta. Muutama viikko sitten sosiaalinen media täyttyi erään tunnetun kolumnistin provosoivasta kirjoituksesta, kuinka ilmastoliike kiusaa alaikäisiä keulakuviaan. Artikkelia jakavat samalla osallistuivat antamaan huomiota ja mainostuloja kirjoittajallle, mikä alun perinkin on tällaisten artikkelien päämäärä ja julkaisijoiden ansaintalogiikka.
Blogtekstissä mainittujen aihepiirien vuoksi, meillä on lukijana, sosiaalisen median käyttäjänä sekä tiedonjakajana tärkeää ottaa vastuu omasta ja toistemme nettikäyttäytymisestä ja hyvinvoinnista. Tätä vastuuta voi korostaa huomioimalla seuraavat pointit ja ohjeet:
- Kukaan meistä ei ole koronapandemian asiantuntija. Jopa tilanteeseen perehtyneet asiantuntijat ovat peruneet puheitaan ja suosituksiaan uusien tietojen valossa. Vältä siis julkaisemasta omia analyysejasi, sillä se voi pahimmillaan vaarantaa toisten terveyden. Ihmiset tekevät omia johtopäätöksiään poimimalla maailmankuvaansa sopivia tiedonpalasia näistä kotikutoisista teorioista. Oman tietämättömyyden myöntäminen on myös osa ihmisyyttä, dialogia ja oppimista.
- Jos koet ahdistusta ja ns. myötätuntouupumusta globaalista nykytilanteesta, koski se koronaa tai vaikka mustien kokemaa rasismia ja väkivaltaa, kevennä taakkaasi valitsemalla vain yksi uutislähde, mistä luet päivittäiset uutisesi. Näin rajoitat uutistulvaa ja infoähkyä. Huomioi kuitenkin lähdekriittisyys, joten älä tee johtopäätöksiä uutisista, koska tätä neuvoa noudattamalla et pysty varmistamaan tietoa muista lähteistä.
- Lue uutisia vain kerran päivässä, mieluiten aamun ja iltapäivän välillä. Pidättäydy uutisten lukemisesta nukkumaan mennessä, sillä puhelimen selaaminen itsessään hidastaa nukahtamista, puhumattakaan negatiivisten uutisten vaikutuksesta uneen.
- Virallisia tiedotteita on hyvä lukea päivittäin, mutta vältä artikkeleita yksittäistapauksista, joita on tarinallistettu. Korona on vaatinut tämän kannanoton kirjoittamisen aikana yli 400 000 kuolonuhria ja jokaisella heistä on oma tarinansa. Näiden kaikkien lukeminen lisää alakuloisuutta ja voimattomuuden tunnetta.
- Ole tarkkana kenen lähteitä jaat. Klikkijournalistit saavat elantonsa shokeeraamalla lukijoita, koska tämä takaa useampia luku- ja jakokertoja. Jos lukijat lopettaisivat näistä artikkeleista puhumisen ja provosoitumisen, klikkijournalistit menettäisivät tulonsa ja sitä kautta motiivin tämänkailtaiseen toimintaan. Tarkista myös lähteiden taustat ja varmista ne eivät esimerkiksi ole propagandakoneistojen botteja.
- Mieti lopuksi, hyötyykö kukaan lähteen jakamisesta, vai lisääkö jakaminen vain pelkoa ja ahdistusta. Joissakin tapauksissa julkinen tyytymättömyys voi saada aikaan muutosta, esimerkkinä Ano Turtiaisen erottaminen, mutta joskus kirjoittaja toivoo saavansa aikaan yleistä paheksuntaa ja huomiota, kts. aiempi kohta.
Muista myös, että mediakriittisyyttä sekä -lukutaitoa opetetaan erittäin niukasti suomalaisessa koulumaailmassa ja vielä vähemmän Suomen ulkopuolella. Mediakriittisyys on siis etuoikeus ja usein luokkakysymys, sillä se vaatii opiskelua sekä tarvittavaa teknologiaa, jota kaikilla ei ole. Sen vuoksi ennen kuin kritisoit jonkun medialukutaitoja, huomioi heidän taustat. Monilla alan tutkijoillakin voi vapaa-ajalla unohtua mediakriittisyys, joten kärsivällisyyttä vaaditaan oman sekä muiden faktojen tarkistamisessa. Alta löytyy hyvä opas, jonka avulla voi opetella valeuutisten tunnistamista. Opasta voi käyttää muuhunkin kriittiseen nettikäyttäytymiseen.
Kuva lähde: IFLA - International Federation of Library Associations and Institutions
Lisätietoa:
Auli Viitalan kolumni: Median käyttö on luokkakysymys (17.6.2020, YLE)
Laura Hallamaan kolumni: Tietäjät eivät tiedä (26.5.2020, YLE)
Väärä tieto, hysteria ja paniikki leviävät nopeammin kuin virus itse – koronavirus piirrettiin tarkoituksella hirviömäisen pelottavaksi (9.5.2020, YLE)
Professori: Pandemia ei ole sota eikä potilas ole sotilas – lopettakaa ongelmallinen tarinallistaminen (1.5.2020, Suomen Kuvalehti)
Here's how to debunk coronavirus misinformation and conspiracy theories from friends and family (28.3.2020, CNN)
Exclusive: She's been falsely accused of starting the pandemic. Her life has been turned upside down (27.4.2020, CNN)
Researchers: Nearly Half Of Accounts Tweeting About Coronavirus Are Likely Bots (20.5.2020, NPR)
Mona Eskelinen
Lapin Vasemmistonuorten piirisihteeri
Blogiin kirjoittavat Vasemmistonuorten jäsenet ja toimijat. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Haluatko julkaista oman tekstisi blogissa? Ota yhteyttä tiedottajaan: tiedottaja[at]vasemmistonuoret.fi!
