Tänään 22.8.2020 vietämme jälleen maailman ylikulutuspäivää. Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan sitä ajankohtaa vuodesta, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kantokyvyn rajat tuon vuoden aikana. Tästä päivästä eteenpäin maapallo ei enää kykene tuottamaan uusiutuvia luonnonvaroja tai käsittelemään tuottamiamme hiilidioksidipäästöjä. Elämme siis loppuvuoden velaksi. Jo yli viidenkymmenen vuoden ajan tämä velkataakka on saanut rauhassa paisua yhä suuremmaksi ja suuremmaksi. Nyt on kuitenkin aika hakeutua velkasaneerauksen.
Vaikka ylikulutuspäivä on tänä vuonna yli kolme viikkoa viime vuotta myöhemmin, ei ole syytä juhlaan. Mediatilaa hallitsevan koronapandemian alla ilmastokriisi kytee pahempana kuin koskaan ennen. Useiden johtavien tutkijoiden tuoreen arvion mukaan maapallo on lämpenemässä arvioitua enemmän, ellei merkittäviä rakenteellisia uudistuksia toteuteta. Mikäli jatkamme nykyisellä tahdilla, ilmakehän hiilidioksidipäästöt tuplaantuvat viimeistään vuoteen 2060 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen tuplaantuminen voi tuoreen arvion mukaan merkitä jopa kolmen asteen keskilämpötilan nousua. Keskilämpötilan nousun kriittisenä rajana pidetään 1,5 astetta. Tämän rajan ylimenevä nousu aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja, kuten esimerkiksi eri lajien sukupuuttoaaltoja, jäätiköiden nopeaa sulamista ja tulvia, koralliriuttojen tuhoutumista sekä ruoan ja veden puutetta.
Maapallon ekologisen kriisin ratkaiseminen on paljon pienempi ponnistus kuin siitä seuraavista viheliäisistä kriiseistä selviäminen. Tämä on usein toisteltu, mutta yhä painavammaksi käyvä totuus. Sään ääri-ilmiöt, luonnonvaraisten elinympäristöjen katoaminen, eliölajien sukupuutot sekä resurssien vähentyminen ovat esimerkkejä ilmastokriisin seurauksista, jotka näkyvät myös meillä Suomessa. Tutkijoiden mukaan myös koronapandemian puhkeamisen juurisyyt ovat luonnon tuhoamisessa. Samalla pandemia on kuitenkin osoittanut, että nopeatkin muutokset niin harjoitettuun politiikkaan kuin arkielämän käytäntöihin ovat mahdollisia. Olemme myös nähneet näillä muutoksilla olevan merkittäviä konkreettisia seurauksia. Kun ihmisen toiminta on ollut pysähdyksissä, ottaa luonto tilaa takaisin.
On kuitenkin selvää, että pandemia on merkittävä inhimillinen ja taloudellinen katastrofi. Se on konkretisoinut vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän heikkouksia globaalien kriisien edessä. Siksi saavutetut pienet parannukset planeetan tilassa eivät ole mikään voitto, vaan hätähuuto, joka kutsuu rakentamaan kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta.
Politiikan kentällä on siis avautunut uusi mahdollisuuksien horisontti. Se on otettava käyttöön, jotta tulevien ylikulutuspäivien sanoma olisi lohdullisempi. Käytännössä tämä tarkoittaa niin politiikan kuin taloudenkin uudistamista, mihin tarvitaan laajaa työkalupakkia. Talous on demokratisoitava ylhäältä alas, kapitalistiselle voiton- ja jatkuvan kasvun tavoittelulle on laitettava loppu. Hyvää elämää sekä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta on alettava ajattelemaan uusin tavoin. Nämä muutokset tulevat meitä vastaan ennemmin tai myöhemmin, mutta planeettamme tila ei anna enää siimaa maksuajan lykkäämiseen.
Jenni Suutari
Ekososialistisen kampanjan työryhmän puheenjohtaja
Akseli Ekola
Ekososialistisen kampanjan työryhmän jäsen
Vasemmistonuoret starttaa ekososialistisen kampanjan syyskuussa! Kampanja suuntaa ilmastokeskustelua talouden rakenteisiin ja täten korostaa antikapitalistisia vaihtoehtoja ympäristöpolitiikassa sekä madaltaa talouskeskustelun kynnystä. Tule mukaan tekemään kampanjaa: ilmoittaudu työryhmään tällä lomakkeella!
