Eilen esiteltiin selvitysmies, professori Roope Uusitalon esitys opiskelijoiden toimeentulon uudistamiseksi (lue ‘heikentämiseksi’). Mukana oli kaksi mallia, joista molemmat syövät koulutuksen tasa-arvoisuutta omilla tavoillaan. Ensimmäinen malleista rajaisi opintotuen alempaan korkeakoulututkintoon, kun taas toinen leikkaisi korkeakouluopiskelijoiden velatonta toimeentuloa raa’asti 80 eurolla. Ainoaksi raportin positiiviseksi puoleksi voidaan lukea se, että jo heikommassa asemassa olevat toisen asteen opiskelijat säästyisivät leikkauksilta.

Ristiriitaista politiikkaa

Raportin molemmissa malleissa esitetään samanaikaisesti korkeakouluopiskelijoiden opintorahan merkittävää leikkausta ja kiristystä tuen ehtoihin. Tässä on selkeä ristiriita. Korkeakouluopiskelijan on lähes mahdotonta tulla toimeen jo nyt ilman opintolainaa ja toteutuessaan leikkaukset pakottaisivat valtaosan opiskelijoista joko ottamaan riskin ja nostamaan lainaa tai tekemään töitä opintojen ohessa.

Ottaen huomioon kuinka harva nykyisinkin nostaa lainaa, todennäköisempi trendi luultavasti olisi opiskelun osa-aikaistuminen työskentelyn rinnalle. Se taas johtaisi opiskeluaikojen pitenemiseen. Raportin esittelystä jää myös pois Kelan tekemä Pohjoismaiden opintotukivertailu, jonka mukaan suomalaiset opiskelijat saavat jo nyt kaikkein pienintä velatonta opintotukea, 200–400 euroa muiden maiden opiskelijoita vähemmän.

Eriarvoisuus näkyy jo opintolainan käytössä

Selvitysmies itsekin toteaa, että pienituloisista perheistä tulevat käyttävät hieman enemmän opintolainaa kuin suurempi tuloisista perheistä. On virhepäätelmä pitää tätä merkkinä siitä, että opintotuki koettaisiin turvalliseksi vaihtoehdoksi. Tosiasiassa tässä näkyy taloudellinen eriarvoisuus.

Opintorahalla ja asumislisällä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta rahoittaa sekä vuokraa että elämistä varsinkin, jos on saanut asunnon yksityisiltä markkinoila. Pienituloisten perheiden lapsilla tämä johtaa jo nyt pakostakin opintolainan nostamiseen.

Turvaa tai tukea ei ole luvassa

Opintolainan houkuttavuus sijoituksena on voimakkaasti laskemaan päin. Kuitenkin selvitysmiehen raportin esittelyssä tuotiin esille, ettei lainan takaisinmaksun turvaksi esimerkiksi suurtyöttömyyden tai työkyvyttömyyden varalta ole tarjolla muuta kuin leikattu lainahyvitys. Ministeri Sanni Grahn-Laasosenlempiaihe, tulevat sukupolvet, jätetään velkataakan alle oman onnensa nojaan miettimään, millainen sijoitus se opiskelu todella oli.

Opintotuen ehtojen kiristäminen asettaa heikommista sosiaalisista lähtökohdista ponnistavat opiskelijat entistä mahdottomampaan asemaan ja lisää muidenkin opiskelijoiden stressiä tarpeettomasti. Tänä vuonna on jo uutisointi opiskelijoiden mielenterveysongelmien yleisyydestä. Haluaako hallitus todella jatkaa niiden kasvattamista?

Tiukennukset syövät myös hallituksen säästösuunnitelmia, sillä ehtojen kiristyessä entistä useampi opiskelija tippuu opintotukea suuremmalle toimeentulotuelle. Tämä jäi raportin esittelyssä sanomatta.

Jo riittää keppi!

Kuinka moni suuria pääomatuloja saava on päässyt nauttimaan maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuesta? Pääomatulojen verotuksen proggressiivisuutta tai todellisia keinoja aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi ei ole löytynyt hallituksen työkalupakista.

Muistutetaan vielä, että hallitus on leikannut myös opiskelijoilta nostamalla Kela-korvauksen omavastuuosuutta. Opiskelijoiden mieltäminen loislaumaksi, joka vain syö yhteiskunnan tuloja ja tarvitsee opiskellakseen jatkuvaa keppiä, saa luvan riittää. Jos haluaa nähdä, kuinka ahkeria opiskelijat todella ovat, tervetuloa opintotukimielenosoitukseen ensi viikon keskiviikkona. Tätä me joudumme tekemään jatkuvasti opintojemme ohella – vaatimaan oikeutta velattomaan elämään.

Sophia Leppä
Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja