Arabiankielinen sana nakba, ”katastrofi”, viittaa vuonna 1948 tapahtuneeseen yli 700 000 palestiinalaisen karkoitukseen kotimaastaan, vastikään itsenäistyneestä Israelista. Nyt vuonna 2020 palestiinalaisia uhkaa uusi katastrofi, kun Israelin yhteenliittynyt oikeisto on pitkäaikaisen pääministerin ja korruptiosyytöksissä painivan Benjamin Netanjahun johdolla uhannut liittää valtavia osia Länsirannasta Israeliin. Häämöttävä katastrofi uhkaa lopullisesti romuttaa toivon rauhanomaisesta yhteiselosta ja elinkelpoisesta Palestiinasta.
Palestiinalaisten asian puolesta kamppailu on Vasemmistonuorille perinteikäs osa-alue. Nykyään kansainvälisen jaoston nimellä kulkeva ulkopolitiikasta kiinnostunut ryhmä oli aiemmin Palestiina-jaosto. Vasemmistonuorilla on ollut Palestiina-aiheisia kampanjoja ja materiaaleja. Yksittäiset jäsenet ovat joko järjestön kautta tai henkilökohtaisen aktivismin avulla tehneet voitavansa. Palestiinan asia on yleisesti ollut pitkällinen projekti vasemmistolaisille, demokratia-aktivisteille ja antikolonialisteille. Palestiinan puolesta on työtä on tehnyt niin Iso-Britannian työväenpuolueen Jeremy Corbyn kuin sosialidemokraattien Erkki Tuomioja. Nykyään Suomessa tunnetaan Palestiina-aktivismistaan Syksy Räsänen, maailmalla taas joitakin vuosia sitten otsikoissa oli palestiinalainen aktivisti Ahed Tamimi.
Aktivistiähky
Pitkissä aktivistisissa projekteissa on kuitenkin haittapuolensa. Maailmalla on aina menossa jokin kriisi, eikä niiden demokraattinen ratkaisu ole aina todennäköisin reitti. Vuosikymmenten kuluessa Israelin-Palestiinan konflikti ei ole ratkennut ja otsikoihin on noussut uusia ongelmia ja kamppailuja. Kurdit taistelevat oikeuksistaan Turkissa, Irakissa, Iranissa ja Syyriassa. Islaminuskoisia vähemmistökansoja vainotaan Kiinassa, Intiassa ja Myanmarissa. Jemenissä on meneillään humanitaarinen kriisi. Lista akuuteista ja vakavista kriiseistä on loputon, mutta kansainvälistä huomiota ja kansainvälisten aktivistien voimavaroja on tarjolla vain rajallinen määrä.
Laaja, mutta poikkoileva, nopea, mutta kiinnostustaan nopeasti vaihtava uutisointi ei helpota ongelmaa. Koko maailman asioista on mahdotonta pysyä jatkuvasti perillä ja etenkin Suomessa valtavirtalehdistö ei aina osu maaliin uutisointinsa suhteen. Laajoista kokonaisuuksista tehdään yksittäisiä uutisia ilman, että niitä kylliksi taustoitetaan. Palestiinan tapauksessa Israelin ja Palestiinan konflikti kehystetään monesti tasapuoliseksi konfliktiksi, jossa Israel vain puolustaa itseään palestiinalaisten tihutöitä vastaan. Israelin sisäpolitiikka, siirtokunnat, Israelin asevoimien väärinkäytökset ja vaikka Suomen sotatarvikekauppa Israelin kanssa harvoin esiintyvät johdonmukaisena kokonaisuutena, jossa vuosikymmeniä kestänyt konflikti näyttäytyisi koko kurjuudessaan.
Israelin-Palestiinan konfliktin pitkäaikaisuus on tehnyt siitä länsimaissa turruttavan. Vaikka kansainvälinen oikeus ja maalaisjärkinen oikeudentaju selvästi puhuvat Israelin toimintaa vastaan, on Israelin miehityksestä tullut tosiasia, joka tupataan hyväksyä. Vaikka vielä keväällä 2020 maailmalla kohahdutti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vihreä valo Länsirannan liittämiselle, hukutti koronavirus alleen suurimman mölyn kun liitosaikeista tuli todellisuutta Israelin viimeisimpien parlamenttivaalien jälkeen tämän vuoden huhtikuussa.
Yhdistyneet Kansakunnat ja Euroopan Unioni on pitkään tuominnut Israelin miehityspolitiikan. Suomi on yhtynyt tuomitseviin julkilausumiin, mutta hallitus toisensa perään on lopulta ollut haluton konkreettisiin toimiin. Viimeksi tämän vuoden toukokuussa vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten Suomi aikoo toimia Israelin aikeiden suhteen liittää palestiinalaisalueita itseensä. Ulkoministeri Pekka Haaviston vastaus oli lähinnä käsien vääntelyä, jossa peräänkuulutettiin vuoropuhelun tärkeyttä, siitäkin huolimatta, että Israelin puskutraktorit eivät ole tähänkään mennessä keskusteluista välittäneet.
Pitkä tie rauhaan
Vasemmistolaisen ulkopolitiikan tie on kivinen. Kansainvälisellä areenalla sopimusperustainen ja monenkeskinen diplomatia ovat juuri nyt puolustuskannalla, eikä helppoja voittoja ole saavutettavissa missään. Turhautuminen ongelmien ratkeamattomuuteen voi saada nostamaan kädet pystyyn ja siirtymään uuden ongelman pariin. Vanha ongelma kuitenkin jatkaa kytemistään, eikä palestiinalaisten kamppailu ole haihtunut mihinkään, vaikka maailma kääntäisi heille selkänsä.
Suomessa on edelleen rutkasti tekemistä, mutta myös osaamista, palestiinalaisten asian suhteen. Aivan vastikään niin Syksy Räsänen kuin vasemmiston Anna Kontula ovat julkaisseet tietokirjallisuutta Palestiinasta. Vuosittain Suomesta osallistuu ihmisiä kansainväliseen EAPPI-tarkkailuohjelmaan, jossa he näkevät omin silmin tilanteen Palestiinassa. Monilla nykyisillä ja entisillä vasemmistonuorilla on järjestön perinteiden kautta kiinnostusta ja osaamista konfliktista, mitä valtavirtakeskustelu kipeästi kaipaa.
Toiminnan kesä 2020
Käsillä on käännekohta vuosikymmeniä kestäneessä Israelin-Palestiinan konfliktissa. Lukuisat sattumanvaraisuudet jo vain tämän vuoden puolella ovat nopeasti johtaneet tilanteeseen, joka ehkä lopullisesti ratkaisee, toteutuuko oikeus Palestiinassa koskaan. Muiden aktivististen järjestöjen tavoin myös Vasemmistonuoret on pitänyt Palestiinan asian tiiviisti tutkassaan ja etenkin tällä kohtalon hetkellä on tärkeää, ettei muulla yhteiskunnalla ole mahdollisuutta olla hiljaa asian suhteen.
Viime tiistaina hallituspuolueiden nuorisojärjestöt ottivat kantaa Israelin suunnitelmia vastaan. Illalla kokoonnuttiin myös Helsingissä mielenosoitukseen näitä aikeita vastaan. Nämä ovat hyvä startti heinäkuulle 2020, jonka aikana pidämme huolen, ettei Palestiinaa jätetä voimapolitiikan ja sortovallan armoille. Ei anneta kritiikittömien miehitysvaltaa puolustavien äänien valloittaa julkista keskustelua vaan tuodaan kaikin tavoin ilmi, miten oikeus elää turvattua elämää kuuluu myös palestiinalaisille.
Oskari Jokinen
Vasemmistonuorten kansainvälisen toiminnan jaoston jäsen
Haluatko mukaan Vasemmistonuorten kansainväliseen toimintaan? Ilmoittaudu mukaan kansainvälisen toiminnan jaostoon täällä!
