ESVN:n jokavuotinen syysleiri pidettiin tänä vuonna perjantaista lauantaihin 16-18.9. Hyvinkään leirikeskus Rytkössä. Tilaisuuteen kuului leirikirjeen mukaisesti ”Työpajatoimintaa, saunomista ja vegaanisen ruuan ahmimista.” Tilanteeseen liittyi myös poikkeuksellisen hyvästä syyssäästä nauttiminen turvallisessa tilassa, (ensimmäinen ja tärkein turvallisuuskäytäntö: Transfobisesta läpästä saa turpaan – tähän ei tosin löytynyt tarvetta) mutta ennen kaikkea hyvässä, tulenpunaisessa, vanuseurassa. Työpajojen tuoma pikakurssiaspekti oli toki hyvin tervetullut, ja samoin oli keittiöuurtajien jatkuva työ erittäin maukkaan vegaanisen leiriruuan puolesta. Siirrymme nyt toiston estämiseksi kronologiseen selostukseen leirin ohjelmasta.

 

Kaikkien perjantaina saapuvien päästyä leirikeskukselle pidetiin lyhyt leirikäytäntö- ja turvallisuusasioiden läpimeno, – Mitä sitä ennen leirikeskuksella tapahtui jääköön leirillä käyneiden yhteiseksi muistoksi ja piinaksi – jossa käytiin mm. läpi saunavuorojen jako, leirin alkoholikoodi, (vain saunan yhteydessä, ei enempää kuin kaksi annosta) ja suhtautuminen golfkentän läheisyyteen. Myös käytäntö mahdollisen tulipalon aikana tuli puheeksi. Muut turvallisuuteen liittyvät asiat, esim. käytäntö korkean säteilyn tilanteessa, tai käytäntö ilkiteon tapahtuessa leirikeskuksessa, löytyivät yksityiskohtaisesti kirjattuina Rytkön virallisessa turvallisuusvihkossa. Pian sen jälkeen oli jo iltapalan, ja vapaaehtoisen saunapartion saatua alustus valmiiksi, saunavuorojen aika.

Turvallinen tila -periaatteen mukaisesti saunavuoroille oli suunniteltu erillinen äänestystilaisuus. ”Äänestyskoppissa” (sopivan syrjään sijoitettuihin puutikkaisiin teipattu fläppi) kiirjattiin tukkimiehen kirjanpidolla, mihin seuraavista saunavuoroista halusimme osallistua: ”Naisten” vuoro, ”Miesten” vuoro, mainittuja ennen tuleva Yhteisvuoro, sekä mainittujen jälkeen tuleva Yhteisvuoro. Äänestystuloksen perusteella henkilökunta, tai pikemminkin leirimestarivaltuutettu, päätti mitkä vuorot pidettiin, ja milloin.

Lauantaiaamu alkoi aamupuuron ja lipunnoston nimissä. Näin selkeni vihdoin Suhtautuminen golfkentän läheisyyteen -kysymys: Ilmoitimme läsnäolomme – vanulipun avulla – äänekkäästi, mutta emme enempää. Lipunnostoa seurasi yksitellen lauantain työpajat, eli järjestyksessä: Sienestystyöpaja, vetäjänä Kaisa Liljanto.
Esittely Hyvinkään kunnallispolitiikasta, Hyvinkään Vasemmistosta, sekä HyVanusta (Henri Turkia). Pikakurssi nerokkaassa mediankäytössä ja lyhyitten, halpojen videoiden tekemisessä (Juho Laitalainen). Ja lopuksi, matkakertomus Vasemmistonuorten järjestämästä Palestiinan (Länsirannikon) matkasta, eli ajankohtainen päivitys maan nykytilasta (Sophia Leppä).

Illalle syntyi vielä odottamaton lisäohjelmanumero: yhteinen kannanoton kirjoittaminen. Eräs skarppi leiriläinen löysi, lähes reaaliajassa, uutisen siitä, miten uusnatsien mielenosoituksessa pahoinpidelty henkilö oli kuollut sairaalassa. Illan aikana alkoi siis porukan innokkaimmat kannarinkirjoittajat rakentamaan asiasta yhdessä kannanottoa. Editiointi ja lopullinen julkaiseminen tapahtui seuraavana aamuna, koko leiriporukan osallistuen. Onnistuimme siis poliittisena järjestönä reagoimaan tapahtumiin hyvissä ajoin, ja vaikuttamaan julkiseen keskusteluun äärioikeistolaisesta väkivallasta.

Lauantaina pidettiin tietenkin toinen saunailta. Illan aikana upottauduttiin järvessä, pelattiin Euroopan poliittisesta historiasta kertovia lautapelejä, (Guillotine, Secret Hitler) ja laulettiin työväenlauluja. Toki, tietyn ajattelemattomuuden takia työväenlaulujen laulaminen jäi ”Miesten” vuoron osallistujien iloksi. Tietenkin tässäkin järjestössä on monen asian suhteen parannuksen varaa.

Sunnuntai-aamupäivällä laskettiin lippu tangosta, lähetettiin ennalta mainittu kannanotto, ja osallistuttiin leirin viimeiseen työpajaan: Feministiseen tarratyöpajaan, jota veti Jasu Setälä. Tämän jälkeen alkoivat yhteiset siivoustalkoot, jota seurasi lopulta leirikeskuksen hyvästelyt ja kotiinlähtö.

Lyhyesti sanottuna ESVN:n syysleiri oli, kuten kuuluukin, mahtava yhdistelmä työväenliikkeen sivistysperiaatteen mukaista oppimista ja vapaamuotoista viikonlopunviettoa.

Teksti: Lauri Franzon
Kuvat: Niina Anttila