Tänään 10.10. vietetään vuosittaista kansainvälistä mielenterveyspäivää. Tänä teemapäivänä, kuten vuoden kaikkina muinakin päivinä, Hämeen Vasemmistonuoret korostaa tarvetta vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää ja leimaavuutta. Järjestö haluaa myös kiinnittää huomiota mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja riittäviin resursseihin sekä siihen, kuinka mielenterveysongelmat ovat yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan.
Hämeen Vasemmistonuorten mielestä on merkillepantavaa, että vaikka mielenterveysongelmia on kaikissa väestöryhmissä, erityisen usein ne koskettavat nuoria ja nuoria aikuisia. Suomalaisessa nuorten aikuisten väestötutkimuksessa 40 prosentilla oli ollut elämänsä aikana vähintään yksi mielenterveyshäiriö, kun 15 prosentilla oli jokin häiriö parhaillaan. Siksi mielenterveyspalveluissa on perusteltua kohdentaa rahaa erityisesti nuorten ja opiskelijoiden palveluihin.
Yksi konkreettinen ongelma julkisissa mielenterveyspalveluissa on niiden pitkät jonot. Ongelmaa korjaamaan pyrkivä Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi kesällä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloitteen hyväksymisen myötä hoito alkaisi kuukauden sisällä terveyskeskuskäynnistä.
“Eduskunnan on käsiteltävä aloite aiheen edellyttämällä vakavuudella ja pantava se täytäntöön”, Hämeen Vasemmistonuorten puheenjohtaja sosionomi Sanna-Maria Anttila painottaa.
Julkisessa keskustelussa mielenterveyden ongelmat nähdään liian usein yksilön ongelmina, vaikka ne eivät synnyt tyhjiössä. Raa'an kapitalistinen yhteiskunta kilpailuttaa ihmisiä toisiaan vastaan, töissä koetut paineet valuvat yhä useamman vapaa-ajalle, ja markkinatalouden oravanpyörästä pudonneita syyllistetään yhteiskunnan hyödyttömiksi kulueriksi. Mielenterveysongelmat ovatkin taloudellinen ja luokkasidonnainen ongelma; köyhyys ja työttömyys ovat mielenterveysongelmille altistavia tekijöitä. Siksi niitä ei kannata hoitaa irrallaan taloudellisten ongelmien hoitamisesta, ja palveluja tulee kehittää kohti yhden luukun periaatteen toteutumista. Lähitulevaisuudessa samasta paikasta pitäisi voida saada asiantuntija-apua sekä mielenterveyden ongelmiin että talousvaikeuksiin. Seuraavana askelena tarvitsemme ihmiskasvoisen sosialistisen yhteiskunnan, jossa kaikkien toimeentulo turvataan elämiseen riittävällä perustulolla.
Tärkein aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun tarvittava muutos kuitenkin on, että ihmiset, joilla on mielenterveyden häiriöitä, voisivat osallistua paremmin keskusteluun itse ilman heihin kohdistettua toiseuttamista ja uhriuttamista. Mielenterveyden häiriöihin liittyvän häpeäleiman purkamiseen kuuluu myös sen tiedostaminen, että mielenterveyspalveluiden tasosta riippumatta kaikki sairastuneet eivät parane. Mielen sairaudet saattavat olla yhtä lailla vammaisuutta aiheuttavia kuin fyysisetkin sairaudet. Ihmisille tulee joka tapauksessa tarjota hyvää hoitoa ilman vaatimusta kuntoutumisesta työelämään.
Tänä vuonna Suomen Mielenterveys ry on haastanut yksittäisiä ihmisiä ja yhteisöjä lisäämään kansainvälisen mielenterveyspäivän näkyvyyttä valaisemalla rakennuksia vihreällä värillä sekä pukeutumalla vihreään. Hämeen Vasemmistonuoret tukee ajatusta ja kehottaa kaikkia mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan kampanjointiin.
