Vapaa Pohjola -manifesti
Pitkät välimatkat, katoavat palvelut, elinkeinoelämän haasteet ja poismuutto ovat suomalaisen syrjäseudun arkipäivää. Vastuu on sysätty kansalaisille, vaikka myös yhteiskunta ajaa ihmisiä kohti urbaania elämää. Päätökset tehdään kapeakatseisesti sen mukaan, missä väkeä vilisee. Kansanedustajien vaikutusalue on maantieteellisesti koko maa. Harva päättäjä kuitenkaan tietää, miten suurimmassa osassa Suomea eletään. Pelkästään väkilukuun perustuva vaalitapa ajaa kaupunkiseutujen kehittymistä ja syrjäseutujen näivettymistä. Lapin autonomiaa on lisättävä, jotta Lapin ulkopuoliset toimijat eivät pääsisi rikastumaan maakunnan luonnonvaroilla ja ympäristöllä vieden samalla verotulot Lapin ulkopuolelle. Yritysten tulisi ensi kädessä hyödyttää maakunnan taloutta sekä asukkaita ja huomioida toiminnassaan ilmastonmuutos sekä Lapin hauras ja ainutlaatuinen luonto.
Lapin maakunnan pinta-ala kattaa noin kolmasosan maamme alasta. Vaalipiiristä, joka kattaa koko maakunnan, valitaan kuitenkin vain seitsemän kansanedustajaa kahdestasadasta. Vaalipiiristä puolet on saamelaisten kotiseutualuetta, jolta ei ole ollut yhtään kansanedustajaa vuoden 2011 jälkeen. On järjenvastaista ja epäoikeudenmukaista ajatella, että näiden kahden alueen alueen ääni saataisiin kuuluviin seitsemän poliitikon voimin. Lapin Vasemmistonuoret vaatii syrjäseutuja edustavien vaalipiirien kansanedustajakiintiöiden kasvattamista. Lapin maakunta poikkeaa olosuhteiltaan ja elinkeinorakenteeltaan selkeästi muusta Suomesta. Yhteneväisyyksiä on enemmän Ruotsin ja Norjan Lapin kuin Etelä-Suomen kanssa. Poliittinen äänitorvi tulisi ojentaa heille, joilla on oikeasti tietoa alueen elämästä. Maakunnan itsemääräämisoikeutta on lisättävä vaalein valittavalla maakuntavaltuustolla. Maakuntavaltuusto lisäisi alueen itsehallintoa ja loisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa yhdenvertaista ja laadukasta sosiaali- ja terveyspalveluita.
Lapin Vasemmistonuoret vaatii suhteellisuudentajuista liikennepolitiikkaa. Vastustamme kilometreihin pohjautuvaa tienkäyttöveroa. On epäoikeudenmukaista, että rivikansalaiselta peritään tasaveroa kun matkaa postiin voi kertyä suuntaansa jopa 100 kilometriä enemmän kuin kaupunkilaisella. Yksityisautoilua tulee helpottaa alueilla, joilla sen käyttö on olosuhteiden puitteissa pakollista. Vastaavasti alueilla, joilla yksityisautoilun tarvetta ei ole, autoilua tulee verottaa enemmän. Tämä mahdollistetaan suurten asutuskeskusten ruuhkamaksuina ja autoilijoiden syrjäseutulisinä alueilla, joissa julkisen liikenteen käyttö peruspalveluiden saavuttamiseksi on käytännön mahdottomuus. Ympäristöystävällistä matkustamisesta täytyy tehdä kannattavampaa nopeimmilla junilla sekä parantamalla Lapin sisäistä julkista liikennettä ja varmistamalla liikenteen jatkuvuus myös turistikauden ulkopuolella. Lapin kaupunkialueilla julkisen liikenteen on oltava sujuvaa ja kustannustehokkaampaa. Vuoroja on lisättävä erityisesti viikonloppu- ja ilta-aikoihin.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus maksuttomaan ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Opiskelupaikkojen keskittäminen kasvukeskuksiin pitkittää välimatkoja opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välillä. Se myös eriarvoistaa koulutuksen saavutettavuutta kaupungissa ja syrjäseuduilla asuvien nuorten kesken. Maakunnassa on säilytettävä sekä ammattikorkeakoulu että yliopisto ja lisättävä näiden kanssa tehtävää kehittämis- ja innovaatiotyötä erityisesti arktisen- ja saamelaisalueen erikoiskysymyksissä.
Saamelaisten kotiseutualue kattaa puolet Lapin maakunnasta, mutta saamelaisten ääni ei pääse kuuluviin eduskunnassa käydyissä keskusteluissa tai tehdyissä päätöksissä. Saamelaisille on perustuslaissa määritelty kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto-oikeus, jonka tarkoituksena on turvata kielten, kulttuurin ja elinkeinojen säilyminen. Tätä itsehallinto-oikeutta valvoo saamelaisten korkein poliittinen elin Saamelaiskäräjät. Saamelaisten itsemäärämisoikeutta ja saamelaiskultuurin heikentämiskieltoa tulee kunnioittaa. Lapin elinvoimaisuutta parantaessa tulee varmistaa myös saamelaisen kulttuurin elinvoimaisuus. Saamenkielinen opetus ja varhaiskasvatus on vakinaistettava koko Suomen alueella. Saamelaiskulttuurilla on kulttuurillisesti erityisiä piirteitä ja kaikenlainen kulttuurillinen omiminen on tuomittava.
Lapin sairaanhoidon on oltava saavutettavaa eikä sen tarvetta voida määritellä etelästä käsin. Jo tällä hetkellä matkat synnyttämään ovat pitkät ja näin ollen riski niin lapselle kuin äidille. Myös Lapin sääolojen kestäviä pelastushelikoptereita on oltava tarvittava määrä. Pientenkin kuntien asukkailla tulee olla oikeus sosiaali- ja terveydenhuoltoon omassa kunnassaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin on päästävä kohtuullisen ajan kuluessa ja psykoterapian on oltava helpommin saatavilla sekä maksutonta. Palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti omassa kunnassa tai matkoista on saatava korvaus. Palveluiden kehittämistä tulee perustella ihmisoikeuksilla, ei rahalla. Erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen tulisi olla vaaleilla valitun maakuntavaltuuston alaisuudessa, kun taas kunnat huolehtisivat perusterveydenhuollosta. Kuntien valtionosuuksien tulisi turvata peruspalveluiden tuottaminen kaikissa kunnissa, jolloin vakavaraiset kunnat osallistuvat enemmän heikompien kuntien peruspalveluiden kustannuksiin.
Facebook | Instagram
Katso piirin ja osastojen yhteystiedot täältä!
