Vasemmistonuorten Eurooppapoliittinen työryhmä
Euroopan parlamenttiin kuuluu tulevalla vaalikaudella 720 meppiä, ja heistä 15 valitaan Suomesta. Kauden alussa mepit muodostavat poliittisia ryhmiä, jotka toimivat samaan tapaan kuin eduskuntaryhmät Suomessa.
Virallisesti mepit eivät edusta parlamentissa Suomea vaan kaikkia EU-kansalaisia, eli heidän tehtävänsä on arvioida päätösten vaikutuksia kaikkien jäsenmaiden kansalaisiin. Kukin meppi voi toki tuoda lainvalmistelussa esiin oman kotimaansa erityispiirteitä ja varmistaa, että ne huomioidaan lopullisessa päätöksessä. Europarlamentin äänestystuloksista huomaakin, että aina erimielisyydet eivät vallitse poliittisten ryhmien välillä vaan joskus niiden takana on myös maantieteellisiä jakolinjoja.
Myös suomalaiset edunvalvojat eli lobbarit pyrkivät aktiivisesti tuomaan omia näkökulmiaan lainvalmistelijoiden tietoisuuteen. Lobbareita riittää aina kansalaisjärjestöistä maakuntiin ja ammattiyhdistyksistä yrityksiin, ja osalla niistä on jopa oma toimisto Brysselissä.
Näin vaalien alla suomalaiset puolueet julkaisevat omat vaaliohjelmansa, joissa he lupaavat edistää tiettyjä tavoitteita europarlamentissa. Osa valituista mepeistä toimiikin näin. Vaaliohjelmat ja -keskustelut tarjoavat myös uunituoreelle komissiolle viitteitä siitä, millaista EU-politiikkaa jäsenmaiden kansalaiset odottavat – esimerkiksi vuoden 2019 ihmiset ympäri Euroopan vaativat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, joten von der Leyenin komission ei auttanut sivuuttaa aihetta omassa työohjelmassaan.
Suomen valtiota puolestaan edustavat Suomen hallituksen ministerit, jotka osallistuvat EU-päätöksentekoon jäsenmaiden neuvoston kautta. Taitava meppi voi vaikuttaa myös oman kotimaansa kantoihin esimerkiksi henkilökohtaisten verkostojen tai julkisen keskustelun kautta. Usein mepit toimivatkin kotimaissaan eräänlaisena europarlamentin äänitorvena.