Hallituksen on valmistauduttava lisätoimiin ruoan hinnan nousun kompensoimiseksi pienituloisille.
Ukrainan sota on aiheuttanut maailmanlaajuisen inflaation, eli hintojen nousun ja rahan ostovoiman heikkenemisen. Tämä on näkynyt erityisesti polttoaineiden, energian ja elintarvikkeiden hinnan nousuna. Pellervon taloustutkimus arvioi hiljattain ruoan hinnan nousevan Suomessa tämän vuoden aikana keskimäärin 11 prosenttia. Olemme tilanteessa, jossa köyhyys ja jopa nälkä uhkaavat kasvaa Suomessa.
Ruoka-apua saavien ja työssäkäyvien köyhien määrä tulee todennäköisesti myös lisääntymään. Vaikka inflaation myötä kaikkien tuloluokkien ostovoima heikentyy jonkin verran, osuu peruselintarvikkeiden kallistuminen pahiten yhteiskunnan haavoittuvimpiin ja pienituloisimpiin ryhmiin. Kun yhä suurempi osa tuloista joudutaan nipistämään ruokaan, kasvaa eriarvoisuus sekä mahdollisuuksissa saada laadukasta ravintoa, että mahdollisuuksissa harrastaa ja viettää sosiaalista elämää.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä korottaa aikaistetusti indeksiin sidottuja sosiaalietuja, mikä helpottaa jonkin verran muun muassa eläkeläisten, työttömien ja toimeentulotukea saavien tilannetta. Mikäli inflaatio kuitenkin jatkaa kasvuaan, on valmistauduttavat suurempiin tukitoimiin erityisesti pienituloisten tilanteen helpottamiseksi. Leipäjonot eivät ole koskaan ratkaisu, vaan ainoastaan helpotus pahimpaan hätään.
“Pidemmän aikavälin ratkaisu on korottaa perusturvan ja eläkkeiden tasoa pysyvästi. Suomi on useasti saanut ihmisoikeusjärjestöiltä moitteita riittämättömästä perusturvasta. Myös meneillään olevissa palkkaneuvotteluissa ja työtaisteluissa on parannettava palkansaajien ostovoimaa nostamalla palkat vastaamaan inflaation tasoa. Opiskelijoiden tilannetta voidaan helpottaa nostamalla tarvittaessa opintorahaa ja korottamalla ateriatukea vastaamaan kallistuneita raaka-ainekustannuksia”, vaatii Vasemmistonuorten 2. varapuheenjohtaja Ava Dahlvik.
Kuluttajanäkökulman lisäksi on huomioitava myös alkutuotanto. Valtion on tuettava kotimaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta siirtymässä ekologisesti kestävämpään ja omaravaisempaan tuotantoon. Ruoan hinta nousee tällä hetkellä koko maailmassa, ja vaikutukset osuvat koviten maailman köyhimpiin valtioihin ja ihmisiin. Hallituksen päätös leikata kehysriihessä kehitysapurahoista oli tässä tilanteessa vastuuton. Suomen on aktiivisesti edistettävä globaalia ruokaoikeudenmukaisuutta ja ruokajärjestelmän muutosta, ja tarvittaessa annettava ruoka- ja muuta apua esimerkiksi viljapulasta kärsiviin Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maihin.