Teksti suomeksi alempana.
Sämikielâliih palvâlusah pyereestvaijeemkuávlui toimâm kuávdážân!
Čižetnuorah väätih, ete sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlusah sehe sämikielâlij äššigâsâi vuoigâdvuođah láá uđđâ pyereestvaijeemkuávlui toimâm kuávdáást.
Čohčâmáánust toimâs algâtteijee Laapi kuávluváldustivrâ stivree meiddei sämikielâlij sote-palvâlusâi puátteevuođâ, ko päikkikuávlu palvâlusah sirdojeh Laapu pyereestvaijeemkuávlun. Sämikielâlij já -kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedem vuolgâsaje lii väädis, ko sämikielâliih palvâlusah iä lah ain lahâasâttem vaattâm tääsist. Anarâš- já nuorttâlâškielâlij palvâlusâi olášuttem toovvât eromâš hástusijd, ko kielâ mättee pargeeh láá väänist.
“Sämmikielâlij soti-palvâlusâi pyehtim lavâlâš táásán ij lah háástus tuše Laapi pyereestvaijeemkuávlun, peic tot lii väldikodálâš koččâmuš. Sämmilijn suullân 69 prosenttid ääsih päikkikuávlu ulguubeln já veikâ Laapi pyereestvaijeemkuávlust lii laavâst asâttum kenigâsvuotâ ovdediđ sämikielâlijd soti-palvâlusâid väldikodálávt, puoh pyereestvaijeemkuávluh kalgeh riemmâđ ovdedempaargon. Vuáđulavâlâš vuoigâdvuotâ kielâ já kulttuur paijeentolâmân já oovdedmân kuáská meiddei päikkikuávlu ulguubeln,” iätá Čižetnuorâi saavâjođetteijee Pinja Vuorinen.
Sämikielâlij äššigâsâi vuoigâdvuođâi olášum lasseen ovdedem kuávdáást kalga leđe Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikodde, mast kalgeh leđe tuárvi máhđulâšvuođah já kuávluváldustiivrâ toorjâ karttiđ tooimâid, moiguin sämikielâlijd palvâlusâid kalga ovdediđ. Lasseen merideijein kalga leđe tuárvi tiätu sämmilij laavâst asâttum vuoigâdvuođâin já pyereestvaijeemkuávlu kenigâsvuođâin.
“Sämikielâlij pargei škovlimân já rekrytistmân kalga pieijâđ naavcâid sämikielâlij palvâlusâi já ovtviärdásâšvuođâ olášum várás. Mij pyehtip västidiđ palvâlusâi táárbun tuše škovlimáin sämikielâlijd mätteid. Taat váátá naavcâid ruttâdmân, mutâ meiddei škovlimpálgái oovdedmân,” Čižetnuorâi jeessân Anni-Sofia Niittyvuopio muštoot.
Távjá sämmilij škovlâpäälgis potkân nube táásán tâi ollâškoovlân sirduudijn, ko oppâlájádâsâin iä falluu áámmátkielâ máttááttâs iäge sämmilii kulttuur miäldásijd porgâmvuovijd. Sehe säminuorah, oppâlájádâsah já pargoadeleijeeh kalgeh uáiniđ sämikielâ hiättun já ävkkin pargo finnimist.
Čižetnuorah tiäddut, ete juáhháást lii vuoigâdvuotâ ovtviärdásâš já eenikielâlâš palvâlussáid. Koččâmuš ij lah kuittâg tuše sämikielâlijn palvâlusâin, peic meiddei kulttuurmiäldásijn palvâlusâin. Juáháš kalga uážžuđ iše olssis luándulumos kielân, mutâ iše adeleijest kalga meiddei leđe ibárdâs äššigâs kulttuurtuáváást já feerimijn.
Sámegielat bálvalusat buresbirgejupmeguovlluid doaimmaid guovddáš áššin!
Gurutnuorat gáibida, ahte sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusat ja sámegielaid áššehasaid vuoigatvuođat leat guovddáš ášši ođđa buresbirgejupmeguovlluid doaimmain.
Lappi guovlostivra, mii álggaha doaimmas čakčamánus, stivregoahtá maiddái sámegielat sode-bálvalusaid boahtteáiggi. Dalle ruovttuguovllu bálvalusat sirdašuvvet Lappi buresbirgenguvlui. Sámegielat ja kultuvrra vuhtiiváldi bálvalusaid ovddideami vuolggasadji lea váttis, daningo sámegielat bálvalusat eai álo ollašuva, nu mo láhkaásaheapmi eaktuda. Erenomáš hástalusa buktá anáraš- ja nuortalašgielat bálvalusaid ollašuhttin, daningo bargit leat unnán.
“Sámegielat sode-bálvalusaid ollašuhttin lágalaš gáibádusaid mielde lea hástalus Lappi buresbirgenguvlui, muhto hástalusas lea sáhka maiddái riikkaviidosaš gažaldagas. Sápmelaččain sullii 60 proseantta ásset ruovttuguovllu olggobealde. Vaikke Lappi buresbirgenguovllu bargun lea láhkaásaheami mielde ovddidit sámegielat sode-bálvalusaid riikkaviidosaččat, de buot buresbirgenguovllut galget riepmat ovddidanbargui. Vuođđovuoigatvuođaide gullevaš giela ja kultuvrra doalaheapmi ja ovddideapmi gustojit maiddái ruovttuguovllu olggobealde”, muitala Gurutnuoraid ságajođiheaddji Pinja Vuorinen.
Ovddideami guovddáš áššin seahtá leat sámegielat áššehasaid vuoigatvuođaid ollašuvvan ja dán lassin Lappi buresbirgenguovllu sámegiela lávdegoddi. Das fertejit leat doarvái buorit vejolašvuođat ja guovlostivrra doarjja čielggadit doaimmaid, maiguin sámegielat bálvalusaid ferte ovddidit. Dán lassin mearrideddjiin seahtá leat doarvái olu diehtu sápmelaččaid lágalaš vuoigatvuođaid ja buresbirgenguovlluid geatnegasvuođaid birra.
“Vai sámegielat bálvalusat ja ovttaveardásašvuohta ollašuvvet, de ferte bidjat návccaid bargiid skuvlemii ja rekruteremii. Vai bastit vástidit bálvalusaid dárbbuide, de fertet skuvlet sámegielat áššedovdiid. Dát gáibida ruđalaš resurssaid lasiheami ja maiddái skuvlenbálgáid ovddideami”, muittuha Gurutnuoraid lahttu Anni-Sofia Niittyvuopio.
Sápmelaččaid skuvlabálggis boatkana dávjá dalle, go sii sirdašuvvet nuppi ceahkkái dahje allaskuvlii, daningo oahppolágádusat eai fála ámmátgiela oahpahusa eaige bargovugiid, mat váldet vuhtii sápmelaš kultuvrra. Sihke sámenuorat, oahppolágádusat ja bargoaddit sehtet atnit sámegiela ovdun barggu oažžumis.
Gurutnuorat deattuha, ahte juohkehaččas lea vuoigatvuohta ovttaveardásaš ja eatnigielat bálvalusaide. Dát ii mearkkaš dušše sámegielat bálvalusaid, muhto maiddái bálvalusaid, mat váldet vuhtii kultuvrra. Juohkehaš ferte oažžut veahki alccesis dainna gielain, mii sutnje lea lunddoleamos. Seamma áigge veahkeheaddjis ferte leat ipmárdus áššehasa kulturduogáža ja vásáhusaid birra.
Sääʹmǩiõllsa kääzzkõõzz pueʹrrvueiʹttemvuuʹdi tuåimjem kõskksa!
Čiǯǯbieʹllnuõr õõlǥte, što sääʹmǩiõllsa sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzz de sääʹmǩiõllsa ääʹššlai vuõiggâdvuõđ liâ kõskksast ođđ pueʹrrvueʹttemvuuʹdi tuåimmjummšest.
Čõhččmannust tuåimmjummšes altteei Tâʹvv-Lääʹdd vuʹvddvälddõs puätt ohjjeed še sääʹmǩiõllsaid sote-kääzzkõõzzid puõʹttiääiʹj, ǥu dommvuuʹd kääzzkõõzz seʹrddje Täʹvv-Lädd pueʹrrvueiʹttemvoudda. Sääʹmǩiõllsai da kulttuurmeâldlai kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžž vueʹlǧǧemsââʹjj lij väʹǯǯel, tõʹnt ǥu sääʹmǩiõllsa kääzzkõõz jeäʹla pâi lääʹǩǩšeâttõõzz oudldâʹsttem tääʹzzest. Jeärbuž väʹǯǯlõõžž pohtt aanar- da nuõrttsääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi teâuddmõš, ǥu ǩiõl siltteei tuâjjtuejjeei liâ õccanj.
“Sääʹmǩiõllsai sote-kääzzkõõzzi sättmõš lääǥǥlõʹžže tässa jiâ leäkku väʹǯǯel pâi Tâʹvv-Lääʹdd pueʹrrvueiʹttemvoudda, ba kõõččmest lij väʹlddkååddlaž kõõččmõš. Säʹmmlain nuʹtt 60 proseeʹnt jeälste dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn da håʹt Tâʹvv-Lääʹdd pueʹrrvueiʹttemvuuʹdest lij lääʹǩǩšeâttõs õõlǥtõs ooudâsviikkâd sääʹmǩiõllsaid sote-kääzzkõõzzid väʹlddkåådlânji, âʹlgge juõʹǩǩ pueʹrrvueiʹttemvuuʹd vuâkkõõvvâd ooudâsviikkâmtuõjju. Vuâđđlääǥǥlaž vuõiggâdvuõtt ǩiõl da kulttuur âʹlnnâânnmõʹšše da ooudâsviikkmõʹšše kuâʹskke še dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn”, ceäʹlkk Čiǯǯbieʹllnuõri saaǥǥjååʹđteei Pinja Vuorinen.
Ooudâsviikkmõõzz kõskksest âlgg leeʹd sääʹmǩiõllsai ääʹššlai vuõiggâdvuõđi teâuddmõõžž lââʹssen Tâʹvv-Läädd pueʹrrvueiʹttemvuuʹd sääʹmǩiõl luʹvddkåʹdd, koʹst âʹlǧǧe leeʹd riʹttjeei vueiʹtlvažvuõđ da vuʹvddvälddõõzz staan kartteed tuåimaid, koin sääʹmǩiõllsaid kääzzkõõzzid âʹlǧǧe oouʹdeed. Lââʹssen tuʹmmjeeʹjin âʹlǧǧe leeʹd riʹttjeeʹjen teâđ säʹmmlai lääʹǩǩšeâttõõzzin vuõiggâdvuõđin da pueʹrrvueiʹttemvuuʹd õõlǥtõõzzin.
“Sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi da õõutverddsažvuõđ teâuddmõššân âlgg vuâkkõõvvâd sääʹmǩiõllsai tuâjjtuejjeeʹji škooultõʹsse da rekrytâsttmõʹšše. Pâi škooulteeʹl sääʹmǩiõllsaid siltteeʹjid vueiʹttep vaʹstteed kääzzkõõzzi taʹrbbe. Tät õõlǥat čõnnõõttmõõžžid teäggtõʹsse, leša še škooultempälggsi ooudâsviikkmõʹšše”, mušttad Čiǯǯbieʹllnuõri vuäzzlaž Anni-Sofia Niittyvuopio.
Säʹmmlai škooulpääʹljes täujja puätkkan siirdčõõttmen nuuʹbb tässa leʹbe õllškoouʹle, ǥu mättstroiʹttlin jiâ taʹrjjed ämmatǩiõl mättʼtõõzz jiâ-ka sääʹmmkulttuur meâldlaid tuâjjmõõntõõllmid. Nuʹtt sääʹmnuõri, mättstroiʹttli ǥu tueʹjjuʹvddji õõlǥči vueiʹnned sääʹmmǩiõll viâlttkorttân da ouddân tuâjjvuäǯǯmõõžžâst.
Čiǯǯbieʹllnuõr pââʹjde, što juõǩǩkast lij vuõiggâdvuõtt õõutverddsaid da jieʹnnǩiõllsaid kääzzkõõzzid. Kõõččmõš ij kuuitaǥ leäkku pâi sääʹmǩiõllsain kääzzkõõzzin, ba še kulttuurmeâldlain kääzzkõõzzin. Juõǩǩka âlgg vuäǯǯad vieʹǩǩ jiõččes luâđlvubuin ǩiõlin, leša vieʹǩǩ uʹvddjest âlgg še leeʹd fiʹttjõs ääʹššla kulttuurtuâǥǥast da ǩiččlõddmõõžžâst.
Saamenkieliset palvelut hyvinvointialueiden keskiöön!
Vasemmistonuoret vaatii, että saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä saamenkielisten asiakkaiden oikeudet ovat keskiössä uusien hyvinvointialueiden toiminnassa.
Syyskuussa toimintansa aloittava Lapin aluevaltuusto tulee ohjaamaan myös saamenkielisten sote-palvelujen tulevaisuutta, kun kotiseutualueen palvelut siirtyvät Lapin hyvinvointialueelle. Saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämisen lähtökohta on hankala, sillä saamenkieliset palvelut eivät aina ole lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Erityistä haastetta tuo inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen toteuttaminen, sillä kieltä osaavia työntekijöitä on vähän.
“Saamenkielisten sote-palvelujen saattaminen lailliselle tasolle eivät ole haaste vain Lapin hyvinvointialueelle, vaan kyseessä on valtakunnallinen kysymys. Saamelaisista noin 60 prosenttia asuu kotiseutualueen ulkopuolella ja vaikka Lapin hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus kehittää saamenkielisiä sote-palveluja valtakunnallisesti, on kaikkien hyvinvointialueiden tartuttava kehittämistyöhön. Perustuslaillinen oikeus kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen pätee myös kotiseutualueen ulkopuolella”, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen.
Kehittämisen keskiössä tulee olla saamenkielisten asiakkaiden oikeuksien toteutumisen lisäksi Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunta, jolla tulee olla riittävät mahdollisuudet ja aluevaltuuston tuki kartoittaa toimia, joilla saamenkielisiä palveluja tulee kehittää. Lisäksi päättäjillä tulee olla riittävästi tietoa saamelaisten lakisääteisistä oikeuksista ja hyvinvointialueen velvollisuuksista.
“Saamenkielisten palvelujen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi on panostettava saamenkielisten työntekijöiden koulutukseen ja rekrytointiin. Vain kouluttamalla saamenkielisiä osaajia voimme vastata palvelujen tarpeeseen. Tämä vaatii panostuksia rahoitukseen, mutta myös koulutuspolkujen kehittämiseen”, muistuttaa Vasemmistonuorten jäsen Anni-Sofia Niittyvuopio.
Saamelaisten koulupolku usein katkeaa siirryttäessä toiselle asteelle tai korkeakouluun, kun oppilaitoksissa ei tarjota ammattikielen opetusta eikä saamelaisen kulttuurin mukaisia työmenetelmiä. Niin saamelaisnuorten, oppilaitosten kuin työnantajien tulee nähdä saamen kieli valttikorttina ja etuna työllistymisessä.
Vasemmistonuoret korostaa, että jokaisella on oikeus yhdenvertaisiin ja äidinkielisiin palveluihin. Kyse ei kuitenkaan ole vain saamenkielisistä palveluista, vaan myös kulttuurinmukaisista palveluista. Jokaisen on saatava apua itselleen luontevimmalla kielellä, mutta apua antavalla on myös oltava ymmärrys asiakkaan kulttuuritaustasta ja kokemuksista.
Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!
Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!
Kirjoittanut Anni-Sofia Niittyvuopio
Kuva: Anni-Sofia Niittyvuopio