Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat, että sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkoja nostetaan ja työoloja parannetaan tulevilla hyvinvointialueilla.
Suomen sosiaali- ja terveysalaa on jo pitkään vaivannut vakava työntekijäpula, jota koronapandemia on pahentanut entisestään. Syyt työvoimakriisin taustalla ovat moninaiset, mutta keskeisimpiä niistä ovat työntekijöiden eläköityminen sekä merkittävät työoloihin ja palkkaukseen liittyvät puutteet. Samaan aikaan palveluiden tarve on pandemian myötä kasvanut, ja kysyntä tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.
Sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattiliitto Tehyn teettämän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia hoitajista harkitsee alan vaihtoa. Kysely oli nuorten hoitajien osalta vielä huolestuttavampi, sillä heistä yli 70 prosenttia totesi, ettei tule jaksamaan alalla uransa loppuun asti. Samassa kyselyssä selvisi, että 89 prosenttia vastaajista ajattelee, että parempi palkka on alan keskeinen vetovoimatekijä.
“Riittämättömästä palkasta ja työn kuormittavuudesta johtuva sosiaali- ja terveysalan työvoimakriisi on nostettava”, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Selmi Holopainen toteaa.
“Sote-uudistuksen keskeisimmät tavoitteet, eli hoidon oikea-aikaisuus, nopea hoitoonpääsy sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen eivät voi toteutua, ellei alalla ole riittävästi työntekijöitä. Riittävästi työntekijöitä on vain, jos ala koetaan houkuttelevaksi, eli jos palkkaus ja työehdot ovat kunnossa”, Vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtaja Jenni Suutari peräänkuuluttaa.
Sote-uudistuksen myötä noin 175 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää siirtyy työskentelemään hyvinvointialueille, mikä tekee niistä alueiden suurimpia työnantajia. Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativatkin, että uudet työnantajat varmistavat alan vetovoimaisuuden sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkoja nostamalla sekä työoloja parantamalla.