Hyppää sisältöön

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Vasemmistonuorten haastattelussa

Vasemmistonuoret lähetti Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaille kysymyksiä, joiden tarkoituksena on esitellä ehdokkaiden kantoja Vasemmistonuorten jäsenille ja kysyä asioista, jotka eivät välttämättä muissa paneeleissa nouse esiin. Kysymykset lähetettiin kaikille Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaille Gashaw Bibanille, Minja Koskelalle ja Laura Meriluodolle, ja vastaukset saatiin Koskelalta ja Meriluodolta. Julkaisemme ehdokkaiden vastaukset alla.

Minja Koskela

Toisin kuin Li Andersonilla ja häntä edeltäneellä Paavo Arhinmäellä, teillä ei ole taustaa Vasemmistonuorissa. Miten näet Vasemmistonuorten ja vasemmistoliiton välisen yhteistyön ja miten kehittäisit sitä?

Nuorisojärjestöillä on erittäin keskeinen paikka politiikassa paitsi itsenäisinä toimijoina ja nuorten äänten kanavana, myös emopuolueen haastajana ja sparraajana. Pidän vasemmistoliiton ja vasemmistonuorten välistä yhteistyötä suuressa arvossa. Puheenjohtajana loisin aktiivisesti dialogia vasemmistonuorten puheenjohtajan sekä jäsenten kanssa. Kehittämistyössä noudattaisin väitöskirjaohjaajani neuvoa: kun haluaa oppia uutta, pitää muistaa isot korvat ja pieni suu.

Vasemmistoliitto asettaa periaateohjelmassaan päämääräkseen demokraattisen ja ekologisen sosialismin. Miten edistäisit puheenjohtajana tätä päämäärää?

Tanskan vasemmistopuolue Enhedslistenin puheenjohtaja Pelle Dragsted osoittaa Pohjoismainen sosialismi -teoksessaan, että vaikka sosialismia yritetään aktiivisesti mustamaalata poliittisen oikeiston toimesta, niin tosiasiassa Pohjoismaissa on useita rakenteita, jotka ovat luonteeltaan nimenomaan sosialistisia, esimerkkinä vaikkapa kirjastot ja osuuskunnat. Demokraattista sosialismia vaalitaan vahvistamalla ihmisten osallisuutta, jota oikeistohallitus tällä hetkellä nakertaa muun muassa leikkaamalla järjestöiltä. Ekologinen sosialismi on esimerkiksi reilun siirtymän periaatteiden noudattamista: ilmastonmuutosta ja luontokatoa tulee hillitä aktiivisesti ja nopealla aikataululla siten, että kaikkein pienituloisimmat eivät joudu maksajiksi. Ekokriisin aikakautena demokraattinen ja ekologinen sosialismi kulkevat käsi kädessä.

Mitkä ovat Vasemmiston tärkeimmät tehtävät tulevan kolmen vuoden aikana?

Ilon ja toivon palauttaminen politiikkaan ja yhteiskuntaan, vasemmistohegemonian rakentaminen sekä kunta- ja aluevaalien ja eduskuntavaalien voittaminen. Kaikki tämä edellyttää sitä, että vaalityötä tehdään myös vaalien välillä, ja että jäsenistölle luodaan moninaisia osallistumisen tapoja niin, että kaikilla on mahdollisuus tulla mukaan toimintaan omien resurssien mukaan. Se vaatii yhteistyötä tulevalta puheenjohtajalta ja puoluesihteeriltä sekä sitä, että kaikkia puolueelle läheisiä toimijoita, kuten Vasemmistonuoria, kuullaan aktiivisesti toimintaa kehitettäessä.

Nuoret ovat hallituksen päätösten takia suuressa ahdingossa. Miten varmistat puheenjohtajana, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori kokee olevansa osana yhteiskuntaa? Kuinka kitkisit nuorten lisääntynyttä henkistä pahoinvointia ja osattomuutta?

Nuoret ovat joutuneet oikeistohallituksen politiikan maksajiksi samalla, kun yhteiskunnan hyväosaisimmat saavat lisää veroetuja. Koulutusleikkaukset ja opiskelijoihin kohdistuvat heikennykset täytyy perua. Yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys on katkaistava lisäämällä investointeja mielenterveyden hoitoon. Valitettavasti hallituksen lasten ja nuorten terapiatakuu on jäämässä tyngäksi, kun jopa 3/4 korkeakouluopiskelijoista jää sen ulkopuolelle ikärajan ollessa 23 vuotta. Myös hallituksen asuntopolitiikka on nuorille tuhoisaa: erityisryhmien investointiavustusten raju leikkaus tarkoittaa, että uusia opiskelija-asuntoja ei saada liikkeelle. Tämä on vahingollista politiikkaa, joka osuu nimenomaan nuoriin. Siksi hallituksen tuhoisan politiikan peruminen on edellytys nuorten paremman tulevaisuuden varmistamiseksi. 

Globaalin etelän maiden ja alkuperäiskansojen kuten saamelaisten alueilla olevia luonnonvaroja hyväksikäytetään esimerkiksi vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Millä keinoin Suomen tulisi vastata ympäristökriisiin oikeudenmukaisesti?

Olin viime keväänä työmatkalla Sambiassa, jossa kuivuus on aiheuttanut muun muassa maissisatojen tuhoutumisen. Satojen mukana ihmisiltä on tuhoutunut esimerkiksi eläkesäästöjä, joita he ovat sijoittaneet maissiin. Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa puhutaan liian usein ilmaston kuumenemisesta asiana, joka tapahtuu tulevaisuudessa, mutta ilmasto kuumenee NYT ja vaikutukset näkyvät NYT. Sen sijaan, että ilmastotyö tapahtuu rikkaiden länsimaiden sanelemilla ehdoilla, täytyy alkuperäiskansat ja globaalin etelän maat ottaa mukaan neuvottelupöytiin. Esimerkiksi kehittyvien maiden tytöt ja naiset kehystetään usein uhreiksi, vaikka heillä on valtava tietotaito ilmaston kuumenemisen vaikutuksesta ympäristöön ja elettyyn arkeen. Tämä toimijuus tulisi tunnistaa ja tunnustaa, kun ilmastonmuutosta hillitään.

Millainen on unelmiesi Suomi? 

Unelmieni Suomessa ei ole köyhyyttä eikä asunnottomuutta. Hoitoon pääsee oikea-aikaisesti, kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja eriarvoisuuskehitys on katkaistu. Rasistisista puheista joutuu tilille ja vähemmistöjen oikeudet turvataan. Tämä kaikki on mahdollista, koska vasemmistoliitto on Suomen suurin puolue.

Laura Meriluoto

Toisin kuin Li Andersonilla ja häntä edeltäneellä Paavo Arhinmäellä, teillä ei ole taustaa Vasemmistonuorissa. Miten näet Vasemmistonuorten ja vasemmistoliiton välisen yhteistyön ja miten kehittäisit sitä? 

Pidän yhteistyötä todella arvokkaana, sillä Vasemmistonuorten kautta saamme tietoa ja näkemyksiä siitä, millaiset aiheet nuoria puhuttavat. Lisäksi puolueelle on totta kai paljon hyötyä siitä, että meillä on näkyvä nuorisojärjestö, joka houkuttelee uusia ihmisiä mukaan vasemmistolaiseen toimintaan. Olen tosi tyytyväinen esimerkiksi  siitä, että  eduskuntaryhmän kokouksissa on edustus vasemmistonuorista, kuten myös vasemmisto-opiskelijoista.

Erityisen tärkeänä näkisin yhteistyön vahvistamisen paikallistasolla niin, että yhä useammalla paikkakunnalla olisi tarjolla matalan kynnyksen toimintaa nuorille, joita vasemmistohenkinen seura tai tekeminen kiinnostaa.

Lisäksi kannustaisin tietysti Vasemmistonuoria myös rakentavalla tavalla haastamaan ja sparraamaan emopuoluetta. Sillä tavoin voimme kehittää toimintaamme ja pääsemme käymään raikasta keskustelua puolueen linjasta ja poliittisista sisällöistä.

Vasemmistoliitto asettaa periaateohjelmassaan päämääräkseen demokraattisen ja ekologisen sosialismin. Miten edistäisit puheenjohtajana tätä päämäärää?

Nämä ovat arvoja, joiden puolesta toimiminen on oman politiikkani ytimessä. Puheenjohtajana pyrkisin parhaani mukaan viestimään näistä tavoitteista niin, että yhä useampi suomalainen ottaisi ne omakseen. Näen, että paljon on kiinni siitä, miten puolueemme toimii ruohonjuuritasolla, ja tavoitteenani olisi vahvistaa vasemmistoliiton järjestötoimintaa niin, että aktiiveillamme olisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat edistää tavoitteitamme. Tarvitsemme siis vahvan joukkueen toteuttaaksemme visiotamme.

Yhtenä konkreettisena asiana nostaisin työelämään ja vihreään siirtymään liittyvät kysymykset. Tässä voisi olla paikallaan käynnistää ohjelmatyö, tai ainakin asiaa tulisi laajalla joukolla pohtia. Miten torjumme työelämän epävarmuutta yhteiskunnan muuttuessa kovaa vauhtia? Millaista osaamista ja koulutusta työelämässä jatkossa tarvitaan? Miten pidetään työelämässä mukana ne ihmiset, jotka tällä hetkellä työskentelevät hiipuvilla aloilla? 

Mitkä ovat Vasemmiston tärkeimmät tehtävät tulevan kolmen vuoden aikana? 

Tärkein tehtävämme on tarjota ihmisille uskottava, luottamusta tulevaisuuteen vahvistava poliittinen vaihtoehto. Pian käydään kunta- ja aluevaalit, ja on todella tärkeää kasvattaa valtuustoissa paikkamääriämme, jotta pystyisimme torjumaan käynnissä olevaa palveluiden alasajoa. Oppositiossa ollessamme tehtävämme on myös äänekkäästi haastaa oikeistohallitusta ja puolustaa esimerkiksi koulutusta, työntekijöiden asemaa, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä sosiaaliturvaa. Meidän on myös vaadittava hallitukselta vahvempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, sillä aikaa ei ole hukattavaksi. Toivottavasti tällä tavoin myös rakennamme itsellemme tietä tulevaan hallitukseen.

Nuoret ovat hallituksen päätösten takia suuressa ahdingossa. Miten varmistat puheenjohtajana, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori kokee olevansa osana yhteiskuntaa? Kuinka kitkisit nuorten lisääntynyttä henkistä pahoinvointia ja osattomuutta?

Hallituksen politiikka tosiaan aiheuttaa nuorille todella vaikeita tilanteita ja nakertaa myös tulevaisuudenuskoa. Meidän tulisi torjua lasten ja nuorten köyhyyttä, vahvistaa tukea tarvitsevien nuorten palveluita sekä panostaa koulutukseen ja työllistymiseen. Mielenterveysongelmien ratkaisuksi ei riitä pelkkä terapia, vaan on myös määrätietoisesti puututtava ongelmien juurisyihin, kuten köyhyyteen. Lisäksi on tärkeää osoittaa nuorille, että yhteiskunta tekee kaikkensa torjuakseen ilmasto- ja ympäristökriisiä, mitä tällä hetkellä emme tee. Myös aiemmin mainitsemani kysymys siitä, millaista työelämää rakennamme muuttuvissa olosuhteissa, on nuorten kannalta olennainen.

Globaalin etelän maiden ja alkuperäiskansojen kuten saamelaisten alueilla olevia luonnonvaroja hyväksikäytetään esimerkiksi vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Millä keinoin Suomen tulisi vastata ympäristökriisiin oikeudenmukaisesti? 

 Kansallisella tasolla esimerkiksi uudistamalla kaivoslakia. Kaivoslupaharkinnan pitäisi ottaa huomioon myös yhteiskunnalliset intressit ja paikallisten asukkaiden näkökulma, ja sääntelyn pitäisi ylipäätään olla tiukempaa. Olennaista on myös ottaa päätöksentekoon mukaan ne ihmiset, joiden elämään päätökset voimakkaasti vaikuttavat. 

Isossa kuvassa täytyy tietysti pyrkiä siihen, että vähennämme kulutusta ja sitä kautta luonnonvarojen tarvetta. En näe mitään muuta mahdollista tietä oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään ja ekologisempaan tulevaisuuteen. Meidän tulee ajaa riittävää kulutusta ohjaavaa sääntelyä erityisesti EU:n tasolla. Yksittäisten kuluttajien valintojen varaan ympäristökriisin oikeudenmukaista ratkaisua ei voi jättää. 

Millainen on unelmiesi Suomi? 

Haaveilen yhteiskunnasta, jossa ihmisten hyvinvointi asetetaan taloudellisten voittojen edelle. Sellaisesta jossa ihmisen arvoa ei määritellä sukupuolen, seksuaalisuuden, kansalaisuuden, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Unelmieni Suomi tarjoaa hyvän elämän mahdollisuudet niin nykyisille kuin tuleville sukupolville, ja sen perusta rakentuu ekologiselle ja sosiaaliselle sivistykselle.