Hyppää sisältöön

Antirasismia tulee edistää pitkäjänteisesti – yksittäiset kampanjat ja keskustelut eivät riitä

Jenny Kasongo

Alkuviikosta pääministeri kokosi eri kansalaisjärjestön edustajia keskustelemaan maahanmuuttajien työllisyyden parantamisesta. Keskustelu on tarpeellinen, sillä työelämässä ja rekrytoinnissa esiintyvää rasismia on todistettu monissa tutkimuksissa. Erityisesti nimestä oletetun etnisyyden perusteella työnantajat herkästi syrjivät rodullistettuja hakijoita. Kyseinen keskustelu on hyvä aloitus antirasismin edistämiselle, mutta jättää hallituksen ongelmallisia päätöksiä varjoon.

Yhdenvertaisuuden tiedonanto syntyi pakosta. Hallituksen jäsenistä paljastui monia yhteyksiä natsiryhmittymiin sekä rasistisia nettikommentteja rodullistetuista. Hallitus monien kohujen jälkeen päättivät laatia valtioneuvoston yhdenvertaisuuden tiedonannon. Kyseisessä suunnitelmassa on 23 toimenpidettä, jotka ulottuvat työelämään, lainsäädäntöön ja yhteiskunnan asenteisiin. Osa toimenpiteistä ovat jatketta hallitusohjelman linjauksista, kuten maahanmuuttajanaisten työllisyyden parantaminen. Loput toimenpiteistä taas hieman arveluttavia, kuten kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointi. 

Tiedonantoa lukiessa on hankalaa ohittaa hallitusohjelman tavoitteiden ristiriitaisuutta perimmäisestä tavoitteesta tehdä Suomesta yhdenvertainen kaikille. Esimerkiksi hallitusohjelma ei tuo riittäviä ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseen. Päinvastoin hallitus vaikeuttaa työperäistä maahanmuuttoa. Useamman työperäisen maahanmuuttajan joutuu lähtemään maasta, jos ei löydä työpaikkaa kolmen kuukauden sisällä. Hallitus myös kiristää pysyvän oleskelupaikan saamisen sekä perheen yhdistämisen vaatimuksia. 

Maahanmuuttovastaisuutta näkyy myös itärajalla. Tällä viikolla hallitus on valmistanut poikkeuslain itärajan sulkua varten. Vasemmistonuoret ovat aikaisemmin ottaneet kantaa itärajan sulkemisesta. Kyseinen laki tuskin pelastaa Suomea mahdollisilta hybridivaikutuksilta, vaan poikkeuslain tarkoituksena on vahvistaa maahanmuuttovastaista politiikkaa.

Useammat asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet itärajan sulkulain olevan täysin ihmisoikeusvastainen. Monet oppositiopuolueetkaan eivät hyväksy lakia mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten takia. Hallituksen laatima tiedonanto ei ota kantaa hallituksen harjoittamaan krooniseen maahanmuuttovastaiseen politiikkaan. Mielestäni maan yhdenvertaisuuden tila ilmenee tarkastelemalla, miten maa kohtelee siirtolaisia ja rodullistettuja.

On tärkeää, että yhdenvertaisuuden tiedonanto on olemassa. Se antaa hallitukselle mahdollisuuden edistää yhdenvertaisempaa Suomea. Suurin haaste on se, että monet hallitusohjelman linjat vesittävät kaikkia yhdenevryaisuustekoja. Erilaisten pyöreän pöydän keskustelujen ja antirasismikampanjoiden lisäksi tulee hallituksen toimeja tarkastella kriittisesti. Tiedonanto ei voi olla poliittinen harhautusliike, jolla sivuutetaan hallituksen päätöksentekojen painavia seurauksia.

Ihanaa kansainvälistä rotusyrjinnän poistamisen päivää!