Säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto – SDNL ry:n 20. liittokokouksessa 22.-23.5.1999 Joensuussa. Sääntöjen § 7 on muutettu Vasemmistonuoret ry:n 22. yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa 24.-25.5.2003 Jyväskylässä. Sääntöjen § 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12 ja 13 on muutettu Vasemmistonuoret ry:n yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa Tampereella 21.-22.5.2005. Sääntöjen § 8 ja 9 on muutettu Vasemmistonuoret ry:n liittokokouksessa Turussa 22.–24.5.2009. Sääntöjen § 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 on muutettu Vasemmistonuorten ry:n liittokokouksessa Kuopiossa 19.-21.2017.

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Vasemmistonuoret ry, ruotsiksi Vänsterunga rf, pohjoissaameksi Gurutnuorat rs., koltansaameksi Čiǯǯbieʹllnuõr rs. ja inarinsaameksi Čižetnuorah rs. Yhdistyksestä voidaan käyttää englanniksi nimeä The Left Youth of Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2§ Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistys on vasemmistolainen, itsenäinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö. Sen tehtävä on vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä koko maailmaan, parantaa nuorten elinoloja ja laajentaa nuorten yhteiskunnallisia oikeuksia.

Yhdistyksen lähtökohtina ovat luonnon kestokyvyn tiedostava ekologinen ajattelu sekä radikaalit näkemykset ihmisen vapautumisesta, yhteiskunnallisten valtarakenteiden sekä riisto- ja alistussuhteiden purkamisesta.

Yhdistyksen tavoitteena on muuttaa suomalaista yhteiskuntaa ja koko maailmaa sosialistiseksi, feministiseksi, ja demokraattiseksi sekä saada aikaan moniarvoisuuteen ja kaiken elämän kunnioittamiseen perustuva yhteiskunta.

3§ Yhdistyksen toimintamuodot

Tavoitteisiinsa yhdistys pyrkii nuorten ihmisten kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan avulla. Tarkoituksensa edistämiseksi yhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen toimintaan sekä järjestää koulutustoimintaa, yleisiä tilaisuuksia, nuorten toimintakampanjoita, harrastustoimintaa sekä tuottaa radio- ja televisio-ohjelmia sekä muuta mediasisältöä, kustantaa ja julkaisee kirjallisuutta, lehtiä ja muita painotuotteita.

Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä, toimintahuoneistoja, kirjapainoja, osakkeita, obligaatioita ja muita arvopapereita sekä harjoittaa asianomaisella luvalla radio- ja televisiotoimintaa, matkailu-, majoitus-, ravitsemusliike- ja kioskitoimintaa sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia. Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

4§ Yhdistykseen liittyminen

Yhdistykseen voi päästä yhteisöjäseneksi jokainen Suomen kansalaisten tai muiden maiden Suomessa kotipaikan omaavien kansalaisten muodostama rekisteröity yhdistys tai niiden muodostama rekisteröity järjestö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt, tarkoituksen ja periaatteet. Yhdistyksen jäsenet ottaa ja erottaa yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen yhteisöjäsenen jäseneksi voi liittyä 13-vuotiaana huoltajan suostumuksella ja 15 vuotta täytettyään ilman huoltajan suostumusta. Sen vuoden lopussa, jona yhteisöjäsenen jäsen on täyttänyt 30 vuotta, hän siirtyy suostumuksensa mukaisesti yhdistyksen kannattajajäseneksi.

Yhdistyksen yhteisöjäsenet jakaantuvat perusjärjestöihin ja piirijärjestöihin. Perusjärjestöjä ovat paikallistasolla toimivat yhdistykset, jotka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseneksi. Piirijärjestöjä ovat maakunnallisella tasolla toimivat yhden tai useamman maakunnan alueen käsittävät yhdistykset, jotka muodostuvat alueella kotipaikan omaavista yhdistyksen perusjärjestöistä ja piirijärjestön henkilöjäsenistä ja jotka piirijärjestön hallitus hyväksyy jäseneksi. Piirijärjestön toiminta-alueen määrää yhdistyksen hallitus.

Lisäksi yhdistykseen voi päästä kannattajajäseneksi jokainen Suomen kansalainen ja muiden maiden Suomessa kotipaikan omaava kansalainen tai heidän muodostamansa rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja hyväksyy sen säännöt.

5§ Yhdistyksestä eroaminen tai erottaminen

Yhdistyksen jäsenillä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen puheenjohtajalle tai hallitukselle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä varsinaisessa tai ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, mikäli tämä:

  1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
  2. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
  3. ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä on jäsenelle varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erotetulle jäsenelle on annettava mahdollisuus tuoda asia seuraavan yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi. Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahden (2) peräkkäisen vuoden ajalta.

6§ Yhdistyksen jäsenmaksut

Yhdistyksen yhteisöjäsenet sekä yhteisöjäsenten henkilöjäsenet maksavat yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen varsinainen kokous. Yhdistyksen kannattajajäsenet maksavat yhdistyksen varsinaisen kokouksen päättämää tukimaksua.

Yhdistys suorittaa jäsen- ja tukimaksujen keräämisen. Yhteisöjäsenille tulevat jäsenmaksuosuudet yhdistys tilittää vuosittain asianomaisille tahoille.

Yhdistyksen yhteisöjäsenet voivat lisäksi kantaa jäseniltään ylimääräistä jäsenmaksua, jonka suuruudesta yhteisöjäsen voi itse päättää.

7§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen korkeimpana päättävänä elimenä on yhdistyksen kokous, jota kutsutaan liittokokoukseksi. Varsinainen liittokokous pidetään joka toinen vuosi loka-marraskuussa. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus. Yhdistyksen ylimääräinen liittokokous pidetään milloin hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos vähintään kolmasosa (1/3) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti erityistä asiaa varten vaatii.

Kutsu liittokokouksiin julkaistaan edellisen yhdistyksen varsinaisen kokouksen päättämässä sanomalehdessä julkaistavalla ilmoituksella viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen varsinaista tai kaksi (2) viikkoa ennen ylimääräistä kokousta.

Liittokokouksen äänivaltaisia osanottajia ovat yhdistyksen piirijärjestöjen valitsemat enintään 170 edustajaa, joilla kullakin on yksi ääni. Kukin piirijärjestö on oikeutettu lähettämään kokouksiin edustajia jäsenmääriensä suhteessa, kuitenkin vähintään yhden edustajan.

Piirijärjestökohtainen edustajien määrä, jonka hallitus vahvistaa, lasketaan edellisen kalenterivuoden lopun jäsenmäärien perusteella siten, että piirijärjestön jäsenmäärä jaetaan koko yhdistyksen jäsenmäärällä ja luku kerrotaan sadallaseitsemälläkymmenellä. Kukin piiri voi saada korkeintaan yhden kolmasosan liittokokouksen edustajamäärästä. Ylimenevät paikat jaetaan muille piireille suurimmasta pienimpään korkeimman jakojäännöksen mukaan.

Piirijärjestöt valitsevat edustajansa kokouksessaan tai jäsenäänestyksellä. Edustajien on oltava piirijärjestön tai sen yhteisöjäsenen jäseniä. Piirijärjestön valitsema edustaja saa täyttää kokousvuonna korkeintaan 30 vuotta. Yhdistyksen kannattajajäsenillä ja perusjärjestöjen nimetyillä edustajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Jos yhdistyksen puheenjohtajaksi on hallituksen asettamaan määräaikaan mennessä asetettu useampi kuin yksi ehdokas, on puheenjohtajasta järjestettävä ennakkoon neuvoa-antava jäsenäänestys.

8§ Yhdistyksen varsinainen liittokokous

Yhdistyksen varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on:

  • päättää yhdistyksen toiminnan strategisista ja poliittisista linjauksista ja painotuksista,
  • käsitellä toimintakertomus molemmilta liittokokousten välisiltä vuosilta ja toimintasuunnitelma,
  • käsitellä tilikertomus sekä tilintarkastajien lausunto molemmilta liittokokousten välisiltä vuosilta,
  • päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle,
  • valita puheenjohtaja, 1-2 varapuheenjohtajaa sekä 10-20 hallituksen muuta varsinaista jäsentä, ja heille 10-20 henkilökohtaista varajäsentä,
  • valita yksi (1) tilintarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varatilintarkastaja,
  • päättää jäsenmaksun ja tukimaksun suuruudesta kullekin jäsenryhmälle erikseen,
  • päättää yhdistyksen kokouksien kokouskutsun julkaisutavasta ja
  • käsitellä muut kokousasiat.

Yhdistyksen yhteisöjäsenillä on oikeus tehdä kokoukselle aloitteita.

9§ Yhdistyksen hallinto

Varsinaisten liittokokousten välisenä aikana yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallituksen toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan kalenterivuoden alussa ja toimikausi kestää kaksi vuotta. Hallituksena toimii yhdistyksen varsinaisessa liittokokouksessa valitut puheenjohtaja, 1-2 varapuheenjohtajaa sekä 10-20 varsinaista jäsentä. Kullakin hallituksen varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, joka kutsutaan kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä. Hallitukseen voidaan valita enintään 50% saman sukupuolen edustajia.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle, jos vähintään viisi (5) sen varsinaisista jäsenistä sitä puheenjohtajalta tai varapuheenjohtajalta erityistä asiaa varten kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Yhdistyksen hallituksen kokouksiin on mahdollista osallistua sähköisillä välineillä, silloin kun asia on mainittu kokouskutsussa. Yhdistyksen hallinnon järjestämisestä säädetään tarkemmin työ-, talous- ja matkustusohjesäännössä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen yhteisöjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita hallitukselle.

10§ Jäsenäänestys

Liittoäänestys, jota tässä kutsutaan jäsenäänestykseksi, on suoritettava kaikista niistä asioista, joista vähintään 10 % piirijärjestöjen tai niiden yhteisöjäsenien jäsenistä tai kolmasosa (1/3) yhdistyksen piirijärjestöistä sitä vaatii tai asioista, joista vähintään puolet (1/2) yhdistyksen hallituksen jäsenistä katsoo tarpeelliseksi päättää jäsenäänestyksellä.

Jäsenäänestyksellä ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §:ssä mainituista asioista.

Jäsenäänestys suoritetaan joko erillisissä äänestystilaisuuksissa ja/tai postitse ja/tai sähköisenä äänestyksenä. Jäsenäänestyksen toimeenpanosta vastaa yhdistyksen hallitus, jonka on annettava tarkemmat äänestysohjeet.

Päätökseksi jäsenäänestyksessä tulee se mielipide, joka on saanut taakseen enemmistön annetuista äänistä.

Jäsenäänestyksessä on äänioikeus jokaisella piirijärjestön tai sen yhteisöjäsenen jäsenellä. Kukin jäsen saa äänestää ainoastaan yhden kerran.

11§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, pääsihteeri, talouspäällikkö tai hallituksen nimeämä muu henkilö aina kaksi yhdessä.

12§ Tilikausi

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on jätettävä tilintarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on palautettava ne hallitukselle maaliskuun 15. päivään mennessä.

13§ Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on päätettävä yhdistyksen varsinaisessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa vähintään 2/3 äänten enemmistöllä.

Jos yhdistys lakkautetaan tai purkautuu luovutetaan sen varat Helsingissä toimivalle Hebe-säätiölle käytettäväksi yhdistyksen päämäärien edistämiseen sikäli kun säätiön säännöt ja tarkoitus sen sallivat.

14§ Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät
 


Työ-, talous- ja matkustusohjesääntö

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 16.–17.11.2013.

1. Soveltamisala

Tässä Vasemmistonuoret ry:n työ-, talous- ja matkustusohjesäännössä määrätään yhdistyksen johtamisesta, yhdistyksen toimintaan kuuluvien asioiden valmistelusta, yhdistyksen työntekijöiden ja toimielinten tehtävistä sekä siitä, kenen päätettäväksi asia kuuluu.

Edellä mainituista asioista on lisäksi voimassa se, mitä niistä on yhdistyksen säännöissä ja yhdistyksen noudattamassa työehtosopimuksessa säädetty.

2. Yleistä

Yhdistyksen toimintaa yhdistyksen kokousten välillä johtaa ja toimivaltaa käyttää yhdistyksen hallitus. Hallitus ratkaisee yhdistyksessä päätettävät asiat, jollei toimivaltaa ole annettu työntekijöille tai työvaliokunnalle sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Hallituksen kaikki päätökset kirjataan hallituksen kokouksen pöytäkirjaan.

Yhdistyksen työntekijöillä, työvaliokunnalla, jaostoilla ja työryhmillä on toimivaltaa ratkaistaviin asioihin siten kuin tässä työ-, matkustus- ja talousohjesäännössä jäljempänä säädetään. Työvaliokunnan kaikki päätökset kirjataan työvaliokunnan kokouksen pöytäkirjaan.

3. Toimivalta

3.1 Työntekijät

Yhdistyksen työntekijöiden tehtävänä on toteuttaa yhdistyksen kokouksen, hallituksen ja työvaliokunnan tekemiä päätöksiä.

Päätökset jotka sisältävät korkeintaan 3000 euron suuruisen kustannuksen ja alle vuoden mittaisen sitoumuksen, tekevät yhdistyksen puheenjohtaja ja pääsihteeri yhdessä, ja jomman kumman ollessa estyneenä yhdessä talouspäällikön kanssa. Pääsihteeri ja puheenjohtaja voivat itsenäisesti tehdä päätöksiä jotka sisältävät korkeintaan 1000 euron suuruisen kustannuksen ja alle vuoden mittaisen sitoumuksen.

Yhdistyksen laskut hyväksyy maksettavaksi yhdistyksen pääsihteeri ja hänen estyneenä ollessaan puheenjohtaja tai talouspäällikkö tässä järjestyksessä.

Puheenjohtajalla on lisäksi oikeus päättää poliittisista kannanotoista yhdistyksen nimissä. Puheenjohtajan ollessa estynyt, varapuheenjohtajilla on yhdessä oikeus ottaa kantaa. Puheenjohtaja voi myös halutessaan tapauskohtaisesti luovuttaa kannanotto-oikeuden varapuheenjohtajille.

Työvaliokunta tai hallitus voi toimivaltansa puitteissa hyväksyä työntekijän tekemät, edellä mainituista rajoituksista poikkeavat päätökset jälkikäteen. Siihen asti, kunnes työvaliokunta on asian käsitellyt ja päättänyt, mainituista rajoituksista poikkeavat työntekijöiden tekemät päätökset ovat päätöksen tehneen työntekijän henkilökohtaisia vastuita.

Pääsihteeri tekee päätösesitykset hallitukselle ja työvaliokunnalle sekä toimii työvaliokunnan kokousten sihteerinä. Lisäksi pääsihteeri esittää työvaliokunnan esitykset sekä päätökset hallitukselle työvaliokunnan edustajana. Puheenjohtaja voi myös pidättää esityksiä itsellään tai osoittaa esitysten teon tehtäväksi toiselle yhdistyksen työntekijälle.

Yhdistyksen työntekijöiden esimiehenä toimii pääsihteeri. Pääsihteeri johtaa keskustoimistoa. Pääsihteeri tekee työntekijöitä koskevat päätökset ja hyväksyttää ne tarvittaessa työvaliokunnalla. Pääsihteerin lähiesihenkilönä toimii puheenjohtaja.

Yhdistyksen työntekijöille kertyy lauantaisin ja sunnuntaisin tehdyistä töistä vastikevapaana yksi vapaapäivä jokaista viikonloppuna tehtyä työpäivää kohden. Työntekijän on pidettävä vapaapäivä kuukauden kuluessa sen kertymisestä, ellei asiasta sovita esimiehen kanssa toisin. Pääsihteeri sopii vapaistaan puheenjohtajan kanssa.

3.2 Hallitus

Hallituksen vastuusta ja tehtävistä säädetään yhdistyksen säännöissä. Hallitus on laillisesti koolle kutsuttu, kun sen jäsenet ovat saaneet kokouskutsun vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Hallitus päättää yhdistyksen vuosittaisesta toimintasuunnitelmasta, toimintakertomuksesta, talousarviosta ja tilinpäätöksestä sekä poliittisista kannanotoista. Hallitus päättää työntekijöiden palkkaamisesta.

Hallitus päättää yli 10 prosentin suuruisista ylityksistä yhdistyksen talousarvion määrärahaan.

Hallitus nimittää työvaliokunnan jäsenet sekä jaostojen ja työryhmien puheenjohtajat ja jäsenet sekä päättää jaostojen ja työryhmien tehtävistä.

3.3 Työvaliokunta

Työvaliokunnan tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa hallituksen kokousten välillä ja toimia työnantajan edustajana suhteessa yhdistyksen työntekijöihin, päättää kaikista palkanmaksuun liittyvistä muutoksista ja mahdollisista työntekijöiden etuisuuksiin liittyvistä kysymyksistä sekä ohjata tarvittaessa työntekijöiden työtä.

Työvaliokunta vahvistaa yhdistyksen työntekijöiden toimenkuvat. Työvaliokunnan vastuuseen kuuluu yhdistyksen työntekijöiden työyhteisön ja työympäristön kehittäminen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen.

Työvaliokunta valmistelee tarvittaessa esityksiä hallituksen kokoukselle. Työvaliokunta päättää poliittisista kannanotoista siltä osin kuin hallitus tai puheenjohtaja ei ole niistä päättänyt.

Työvaliokunta tekee hallituksen kokousten välillä kaikki yli 3 000 euron kustannuksen sisältävät päätökset, ei kuitenkaan päätöksiä, joihin sisältyvä kustannus on yli 17 000 euroa. Työvaliokunta voi myös hyväksyä enintään 10 prosentin suuruisen ylityksen yhdistyksen talousarvion määrärahaan.

Hallitus voi toimivaltansa puitteissa hyväksyä edellä mainitusta rajoituksesta poikkeavat työvaliokunnan päätökset jälkikäteen. Siihen asti, kunnes hallitus on asian käsitellyt ja päättänyt, mainituista rajoituksista poikkeavat työvaliokunnan tekemät päätökset ovat työvaliokunnan päätöksentekoon osallistuneiden jäsenten yhteisvastuullisia vastuita.

Työvaliokunnan kokouksissa äänivaltaisia ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja hallituksen valitsemat 2–4 työvaliokunnan jäsentä. Työvaliokunta on laillisesti koolle kutsuttu, kun sen jäsenet ovat saaneet kokouskutsun vähintään viisi päivää ennen kokousta. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on vähintään kolme työvaliokunnan jäsentä.

Työvaliokunta voi kokoontua sähköpostin välityksellä tai puhelimitse edellyttäen, että kaikilla osallistujilla on käsiteltävät asiakirjat kirjallisina. Hallituksen jäsenillä on työvaliokunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

3.4 Jaostot ja työryhmät

Jaostojen ja työryhmien tehtävänä on seurata toimialaansa kuuluvia kysymyksiä erityisesti yhdistyksen toiminnan näkökulmasta, viipymättä valmisteltava ja käsitellä toimialaansa kuuluvat asiat ja tehdä niitä koskevat esitykset yhdistyksen puheenjohtajan, työvaliokunnan tai hallituksen päätettäviksi riippuen siitä, kenen toimivaltaan asian päättäminen kuuluu.

Jaostot ja työryhmät tekevät päätösesityksensä kirjallisina. Niiden kokouksista pidetään muistiota.

4. Päätösvallan luovuttaminen tai pidättäminen

Hallitus tai työvaliokunta voi päätöksellään luovuttaa toimivaltaansa kuuluvan päätöksen yksittäisen henkilön tai toisen toimielimen tehtäväksi.

Hallitus tai työvaliokunta voi päätöksellään pidättää itselleen ratkaisuvallan jossakin muun henkilön tai toimielimen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa toimielinten on tarkasti määriteltävä mitä kysymystä toimivallan luovuttaminen tai pidättäminen koskee sekä toimivallan luovuttamisen kesto, rajat ja muut mahdolliset ehdot. Säädetyt ehdot ovat sitovia.

5. Matkustaminen

Kaikessa matkustamisessa, joka tapahtuu yhdistyksen varoilla tulee noudattaa seuraavia periaatteita. Kaikista poikkeuksista näihin periaatteisiin on sovittava pääsihteerin kanssa ennakolta, eli ennen matkalle lähtöä. Poikkeuksista, joista ei ole sovittu, syntyneitä kuluja ei korvata.

Matkakustannusten korvaus suoritetaan rautateillä matkustettaessa 2. luokan junalipun hinnan mukaan (mukaan lukien paikanvarausmaksu tai yöllä matkustettaessa makuupaikkalippu sekä pakolliset lisämaksut) ja linja-autolla matkustettaessa matkalipun hinnan mukaan (mukaan lukien paikanvaraus ja pikavuoron lisämaksu).

Matkustaja on aina velvollinen valitsemaan sellaisen kulkuvälineen ja -reitin, jota käyttäen yhdistykselle koituvat kokonaiskustannukset (mukaan lukien mahdolliset päiväraha- ja majoituskulut) muodostuvat mahdollisimman pieniksi. Matkakulut korvataan matkustajan asuinpaikalta tai paikkakunnalta, jonne matkustaminen on edullisempaa, matkustuspaikkakunnalle ja takaisin, ellei muuta ole ennalta sovittu.

Matkustaja on velvollinen käyttämään hyväkseen opiskelija- ym. tarjolla olevia matkustusalennuksia. Paikallisliikenteen lippuja matkustajan kotipaikkakunnalla ei korvata ilman erityistä syytä.

Matkustaja voi käyttää kulkuvälineenään taksia, omaa autoa tai lentokonetta ainoastaan erityisestä syystä ja siitä on aina sovittava etukäteen pääsihteerin kanssa.

Matka- ja kululasku on tehtävä viimeistään kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Laskuun on liitettävä tositteet kuluista sekä ulkomaan matkoista vapaamuotoinen matkakertomus.

Matkaennakon myöntämisestä päättää talouspäällikkö. Matkaennakko on tilitettävä kuukauden kuluessa matkan päättymisestä.

Matkoja työhaastatteluihin ei korvata.

Matkalaskujen hyväksymisestä on voimassa, mitä muutoin on voimassa laskujen hyväksymisestä.

Erityisen perustellusta syystä pääsihteeri voi päättää korvausta maksettavaksi tämän ohjesäännön määräyksistä poikkeavalla tavalla.

6. Päivärahat ja ateriakorvaukset

Päivärahan maksussa noudatetaan verohallituksen ohjeita verottomista enimmäismääristä. Päivärahaa ei makseta Vasemmistonuorten luottamushenkilöille osallistumisesta Vasemmistonuorten kokouksiin ja tapahtumiin.

Yhdistyksen hallituksen, työvaliokunnan, jaostojen ja työryhmien jäsenille maksetaan kokousmatkoilla kotimaassa ateriointikorvausta 8,5 euroa/matka matkan kestäessä yli kuusi tuntia yhteen suuntaan. Mikäli matka kestää yli kuusi tuntia, saa sen jälkeen jokaisesta täydestä kuudesta tunnista lisäksi 4,5 euroa. Näin ollen 12 tunnin matkasta saa 13 euroa, 18 tunnin matkasta saa 17,5 euroa ja 24 tunnin matkasta 22 euroa.

Kotimaan päivärahaa voidaan kuitenkin maksaa myös luottamushenkilöille Vasemmistonuorten edustamisesta ulkopuolisissa tilaisuuksissa (esimerkiksi ulkomailla), mutta vain, jos siitä on pääsihteerin etukäteen tekemä päätös.

Tämä työ-, matkustus- ja talousohjesääntö korvaa sen, mitä näistä kysymyksistä aikaisemmin on säädetty tai päätetty.


Projektirahaohjesääntö

Hyväksytty Vasemmistonuorten hallituksen kokouksessa 12.-13.9.2009.

Projektirahan hakeminen

Vasemmistonuorten hallituksen valitsema työvaliokunta voi myöntää Vasemmistonuorten talousarvioon varattua projektirahaa erilaisiin piiri- ja perusjärjestöjen sekä toimintaryhmien toteuttamiin hankkeisiin harkintansa mukaan hallituksen sille myöntämin valtuuksin. Projektirahaa myönnetään projektiluonteisiin, lyhytkestoisiin hankkeisiin.

Toimintaryhmä on vähintään kolmen Vasemmistonuorten jäsenen muodostama vapaamuotoinen toimintaryhmä.

Projektirahaa anotaan Vasemmistonuorten työvaliokunnalta kirjallisella hakemuksella, joka tulee toimittaa Vasemmistonuorten keskustoimistolle viimeistään seitsemän päivää ennen seuraavaa työvaliokunnan kokousta. Työvaliokunta kokoontuu päättämään projektirahoista pääsääntöisesti kerran kuukaudessa joko sähköpostitse tai hallituksen kokousten yhteydessä, heinäkuussa kokousta ei järjestetä.

Projektirahahakemus pitää jättää työvaliokunnalle ennen sen tapahtuman alkua, johon projektirahaa haetaan. Tapahtuman jälkeen toimitettuja hakemuksia ei käsitellä. Myönnetty projektiraha maksetaan hakijalle jälkikäteen tapahtumasta tehtyä tilitystä vastaan. Hyvin perustellusta syystä myönnetty projektiraha voidaan maksaa hakijalle myös ennakkoon. Ennakon maksamisesta päättää Vasemmistonuorten pääsihteeri.

Projektirahaa myönnetään erityisesti Vasemmistonuorten toimintasuunnitelman ja poliittisen ohjelman toteuttamiseen alueellisesti, Vasemmistonuorten valtakunnallisten kampanjoiden toteuttamiseen, keskusjärjestön vuotuisten painopistealueiden mukaisiin projekteihin, piiri- ja perusjärjestöjen sekä muun alueellisen toiminnan aktivointiin ja jäsenhankintatempauksiin, Vasemmistonuorten jaostojen ja työryhmien omiin projekteihin, paikallisen perusjärjestötoiminnan käynnistämiseen, Vasemmistoliiton nuorten (alle 30-vuotiaiden) ehdokkaiden vaalityötä tukeviin projekteihin sekä nuorten kunnanvaltuutettujen ja lautakuntanuorten toiminnan tukemiseen.

Projektirahaa ei myönnetä alkoholi- tai tupakkatuotteisiin, projektin osallistujien päivärahoihin, yksityishenkilöiden omiin koti- tai ulkomaan matkoihin ja yksityishenkilöiden omiin projekteihin. Projektirahaa ei myöskään myönnetä perustoimintaan kuten toimisto- tai työntekijäkuluihin.

Projektirahan saamista auttaa, jos hakemus on laadittu huolellisesti ohjeiden mukaisesti ja jos projektiin on hankittu myös kaikki muu mahdollinen rahoitus, esimerkiksi kursseja, leirejä, seminaareja ja opintokerhoja suunnitellessa Kansan Sivistystyön Liitto – KSL ry:n mahdollinen taloudellinen tuki kannattaa selvittää. Lisätietoja KSL:n opintotoiminnan avustuksista saa täältä.

Projektirahan hakijalta edellytetään omarahoitusosuutta projektin toteuttamiseksi. Jos hakija ei aio tai voi laittaa omaa rahaa projektin toteuttamiseksi, pitää hakemuksessa perustella, mistä tämä johtuu. Omarahoitusosuuden puuttuminen ei ole este projektirahan myöntämiselle. Vasemmistonuorten työvaliokunta vahvistaa edellytettävän omarahoitusosuuden ennen vuoden alkua ja voi tarvittaessa muuttaa sitä perustellusta syystä kesken vuoden.

Projekteja kannattaa toteuttaa yhteistyössä Vasemmistonuorten piiri- tai perusjärjestöjen tai muiden kansalaisjärjestön kanssa. Jos järjestäjiä on enemmän kuin yksi, hakemusten tulee ehdottomasti olla kaikkien hakijoiden hyväksymiä ja yhdessä suunniteltuja.

On hyvä tehdä ja palauttaa projektirahahakemus hyvissä ajoin ennen suunniteltua projektia, jotta hakijalla on tieto, myönnetäänkö projektirahaa ja mikä sen suuruus on vai onko työvaliokunnan päätös kenties kielteinen.

Projektirahahakemuksen laatiminen
> katso malli projektirahahakemuksesta (rtf)

Voit hakea projektirahaa sähköisesti tällä lomakkeella.

Ohje postilla ja sähköpostilla toimitettavaan hakemukseen:

1. Projektin tarkka kuvaus
Kerro mitä tehdään, missä ja milloin tapahtuu ja kuka tekee, eli vastaa järjestelyistä. Mainitse myös mahdolliset muut järjestäjät ja yhteistyökumppanit. Jos järjestäjiä on useampia, hakemuksesta tulee käydä ilmi myös yhteistyökumppaneiden suostumus ja vastuuhenkilö. Kuvaile, kenelle tapahtuma on tarkoitettu ja arvioi osallistujamäärä. Kerro, mikä on projektin tavoite ja miten tavoitteen saavuttamista arvioidaan tapahtuman jälkeen. Erittele, millä tavoilla tapahtumasta tiedotetaan. Kerro, onko hankkeelle haettu tai myönnetty muuta rahoitusta. Kerro, millä tavoin projekti edistää Vasemmistonuorten poliittista tai järjestöllistä kehitystä. Kerro myös, jos projekti liittyy johonkin Vasemmistonuorten käynnissä olevaan valtakunnalliseen kampanjaan, keskusjärjestön toimintasuunnitelman painopistealueisiin tai johonkin piirijärjestön päättämään paikalliseen kampanjaan tai paikalliseen painopistealueeseen. Kerro myös, miten tapahtuman turvallisuudesta huolehditaan.

2. Projektin eritelty talousarvio
Tee hakemukseen koko tapahtuman talousarvio ja erittele tapahtuman arvioidut menot ja tulot. Merkitse anottavan projektirahan määrä tapahtuman talousarvion tuloihin. Erittele tuloihin kaikki tapahtuman tuotot, myös muut avustukset ja tapahtumaan liittyvä oma varainhankinta, esimerkiksi kerättävät osallistumismaksut.

3. Projektirahahakemuksen muut tiedot
Huolehdi, että hakemuksen lopussa on hakemuksen teon aika ja paikka, hakijan edustajan allekirjoitus, esimerkiksi piiri- tai perusjärjestön nimenkirjoittajan tai projektista vastaavan henkilön allekirjoitus.

4. Projektirahahakemuksen liitteet
Projektirahahakemuksen liitteeksi tulee liittää hakemusta tukevat liitteet, esimerkiksi kopio valmiista esitteestä ja lehti-ilmoituksesta tai niiden luonnoksesta.

Projektirahahakemuksen toimittaminen

Projektirahahakemuksen voi toimittaa lomakkeella, tavallisena kirjeenä tai sähköpostina. Sähköpostilla toimitettaessa hakemus lähetetään liitetiedostona työvaliokunnan sihteerinä toimivan Vasemmistonuorten pääsihteerin sähköpostiosoitteeseen.

Hakemuksen tulee olla perillä vastaanottajalla viimeistään seitsemän päivää ennen seuraavaa työvaliokunnan kokousta. Määräajan jälkeen toimitettu hakemus voidaan siirtää käsiteltäväksi myöhempään työvaliokunnan kokoukseen.

Projektirahahakemus toimitetaan osoitteella:
Vasemmistonuoret ry
työvaliokunta
Hämeentie 29, 6. krs
00500 Helsinki

Projektirahatilitys tulee toimittaa tavallisena kirjeenä liitteenä olevien kuittikopioiden takia.

Kysymyksiin koskien projektirahahakemuksia ja –tilityksiä vastaa Vasemmistonuorten pääsihteeri.

Projektirahan tilittäminen
> katso malli projektirahatilityksestä (rtf)

Projektin päätyttyä tulee projektista tehdä tilitys. Tilitykseen tulee sisältyä lyhyt arviointi siitä, miten projekti onnistui, millainen vaikutus projektilla oli sekä eritelty selvitys projektin taloudesta ja kopiot kuiteista. Projektiraha maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Laita tilitykseen tilinumero, jolle projektiraha maksetaan ja kerro, kuka tilin omistaa.

Tilitys tulee tehdä kuukauden kuluessa projektin päättymisestä. Jos hakija ei tee tilitystä kuukauden kuluessa projektin päättymisestä, menettää hakija myönnetyn projektirahan ja projektiraha palautuu takaisin työvaliokunnalle uudelleen jaettavaksi.

Jos tilitystä ei jostain syystä voida tehdä kuukauden sisällä, mutta hakija aikoo edelleen tehdä tilityksen, pitää hakijan anoa lisäaikaa tilityksen tekemiseen. Lisäajan myöntämisestä päättää Vasemmistonuorten pääsihteeri.

Tilityksen tekemättä jättäminen johtaa myönnetyn projektirahan takaisinperintään, jos se on maksettu hakijalle ennakkona. Hakijalle, jolle on myönnetty projektirahoja, mutta niitä ei ole tilitetty kuukauden määräajassa, ei myönnetä uutta projektirahaa, ellei hakijan tilittämättä oleva projekti ole jäänyt toteutumatta kokonaan tai se on toteutunut niin, että Vasemmistonuorten projektirahaa ei tarvita. Molemmissa tapauksissa hakijan tulee ilmoittaa, jos projektirahaa ei aiota tilittää.

Projektirahatilityksessä toteutuneiksi kuluiksi ei hyväksytä alkoholi- tai tupakkatuotteiden ostoa. Jos hakijalla on ko. tuotteita tapahtuman tilityksen kuluissa, pitää niiden osuus rahoittaa hakijan omarahoitusosuudella tai muilla tuotoilla.

Jos projektiin on kuulunut maksullinen lehti-ilmoitus, tulee kopio siitä liittää projektirahatilityksen liitteeksi.