- Yritysmuotoja ovat mm. toiminimi, osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö ja osuuskunta.
- Yritykset ovat elinkeinon ja liiketoiminnan harjoittamisen välineitä. Omistajalla on valtaa määritellä mistä lähtökohdista käsin yrittämistä tehdään, mutta lain mukaan osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.
- Yrittäjän ja työntekijän välinen ero on se, että yrittäjä omistajana päättää yrityksen asioista ja hänellä on johto- ja valvontaoikeus työntekijöihinsä. Yrittäjällä on päätäntävalta omaan työhönsä, mutta hän kantaa siitä myös suurempaa taloudellista riskiä.
- Työntekijä myy työtään, aikaansa ja osan vapaudestaan palkkaa vastaan.
- Yrittäjistä ja yrityksistä puhutaan yleensä ikään kuin yhtenä ryhmänä jolla on yhteiset intressit. Mutta tämä ei vastaa todellisuutta. Yritykset poikkeavat toisistaan huomattavasti esimerkiksi yrityksen koon, yritysmuodon, liikevaihdon, toimialan ja päätoimisuuden suhteen. Tämä vaikuttaa mm. yrityksen verotukseen ja velvollisuuksiin.
- Esimerkiksi pienyrittäjä voi olla käytännössä työntekijää muistuttavassa asemassa suhteessa isompiin yrityksiin, joille hän on alihankkijana.
- Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista yrityksistä (95 %) on alle 10 työntekijän yrityksiä.
- Joillakin aloilla, kuten taide- ja kulttuurityössä, on yleistä vastentahtoinen yrittäjyys esimerkiksi freelancerina.
- Nykyisin on yleistynyt myös työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi niin kutsutun kevytyrittäjyyden tai alustatalouden kautta. Tällöin yritykset ulkoistavat riskit ja vastuut työntekijöille samalla kun luistavat omista velvoitteistaan.
- Suurissa yhtiöissä yrittäjän ja yrityksen käsitteet menettävät merkitystään. Niissä valtaa pitävät yleensä toimitusjohtajan kaltaiset palkatut johtajat, eivät osakkeenomistajat.
- “Yrittäjähenkisyyttä” halutaan lisätä esimerkiksi kouluopetuksessa, mutta se perustuu virheelliseen, yksilökeskeiseen kuvaan yrittäjyydestä. Todellisuudessa yrittäminen perustuu yhteistyöhön ja keskinäisriippuvuuteen.
- On virheellistä ajatella, että yritykset tuottavat kaiken hyvinvoinnin ja julkinen sektori vain syö sen hedelmiä. Todellisuudessa yksityinen sektori on riippuvainen julkisen sektorin tuottamista palveluista, osaavasta työvoimasta ja investoinneista. Iso osa kaupallistetuista “innovaatioista” on alun perin tuotettu julkisrahoitteisen tieteen kautta. Usein valtio toimii hyvin “yrittäjähenkisesti”. Julkisen ja yksityisen suurin ero on siinä, että ensimmäinen on demokraattisen kontrollin alainen ja jälkimmäinen ei.
- Vasemmisto kannattaa demokraattisempaa ja yhteisöllisempaa yrittäjyyttä esimerkiksi lisäämällä työntekijöiden päätäntävaltaa työpaikoilla, helpottamalla pienyrittäjien asemaa, parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa ja luomalla kannustimia osuuskuntamuotoiseen yrittämiseen.
Tekstin on kirjoittanut Vasemmistonuorten talouspoliittisen kampanjan työryhmä ja teksti on osa Talouden työkalupaketti -julkaisusarjaa.