Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi Euroopan turvallisuustilanne muuttui dramaattisesti. Tämä sai monet maat pohtimaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia kantojaan. Suomessa jäsenyyden hakemisprosessi oli yhtä nopeasti ohi kuin se alkoikin.
Vasemmistonuoret on pettynyt Suomen Nato-jäseshakemusprosessin epädemokraattisuuteen. Keskustelu ja kantojen tarkastelu on ollut tervetullutta, mutta loppupeleissä se on ollut hyvin yksipuolista. Erilaisia mielipiteitä ei ole tuotu monipuolisesti esiin mediassa tai muussa julkisessa keskustelussa.
Vielä alkukeväästä pääministeri Sanna Marin piti hyvin epätodennäköisenä, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä tällä hallituskaudella. Presidentti Sauli Niinistö on aiemmin ollut sitä mieltä, että Nato-jäsenyydestä päätettäessä tulisi tehdä kansanäänestys. Tänään eduskunta kuitenkin äänesti kirkkain luvuin jäsenyyden puolesta, ilman kansanäänestystä tai muuta legitiimiä mandaattia.
Nato on ollut säännöllisesti tapetilla jo vuosikausia, ja keskustelua sen ympärillä on käyty etenkin vaalien alla. Yleinen konsensus on ollut, että mikäli jäsenyyttä haetaan, käytetään prosessissa tukena neuvoa antavaa kansanäänestystä.
Nyt päätöksiä tehtiin kuitenkin nopeasti ja epädemokraattisesti. Jäsenhakemuspäätös tehtiin hätiköiden ilman kansan vahvaa ja selkeää valtuutusta. Perusteluiksi nopealle aikataululle annettiin kyselytulokset, jotka osoittavat kansalaisten Nato-kannan kääntyneen täysin päälaelleen. Median tuottamat kyselyt eivät ole riittävä peruste päätöksentekoon demokraattisessa yhteiskunnassa.
Selitykseksi epädemokraattiselle prosessille on tarjottu myös kansanedustajien enemmistön muuttuneita Nato-kantoja. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että jäsenyyden puolelle on kääntynyt myös sellaisia edustajia, jotka kolme vuotta sitten pidettyjen eduskuntavaalien aikaan olivat vielä vankasti Nato-jäsenyyttä vastaan. Neljä viidestä hallituspuolueesta oli Nato-jäsenyyttä vastaan hallituskauden alussa. Onko heillä siis tosiaan ollut kansan vahva mandaatti äänestää jäsenyyden puolesta?
Kun näin isoja päätöksiä tehdään epädemokraattisesti, madaltaa se kynnystä tehdä myös muita päätöksiä yhtä epädemokraattisesti. Kansalaisilla on oikeus antaa mielipiteensä Suomea mahdollisesti vuosikymmeniä koskevissa turvallisuuspoliittisissa päätöksissä. Näin etenkin maassa, jossa on yleinen asevelvollisuus.
Vasemmistonuoret näkee, että jäsenyysprosessille olisi pitänyt antaa enemmän aikaa ja mahdollisuus kansanäänestyksen järjestämiseen, tai vaaleihin, joissa puolueet kampanjoivat päivitetyillä kannoillaan.
Yhteystiedot:
Jenni Suutari
0505019721